Makean veden tila – vaikutukset (Suomi)
Pintavedet
Suomessa on runsaasti pintavesiä. Yli 500 neliömetriä suuria järviä ja lampia on yhteensä 187 888 ja joet ovat kooltaan 25 000 kilometriä pitkiä. Lähes kymmenesosa maan pinta-alasta on vettä. Suomen järvet sisältävät vain 235 kuutiometriä vettä (Suomen pintavesien pääominaisuudet). Suomen matalat järvet ovat helposti pilaantuneita. Jopa suhteellisen pienet ylimääräisten ravinteiden pitoisuudet, hapan laskeuma tai muut haitalliset epäpuhtaudet voivat helposti häiritä niiden herkkiä vesiekosysteemejä.
Haitallisten aineiden päästöt Suomen sisä- ja rannikkovesiin ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosikymmeninä.
Pintavesien seuranta ja tila
Seuranta koostuu sekä hallinnollisesta seurannasta että teollisuuden toimijoiden ja muiden yritysten pakollisista tarkastuksista. Veden laadunhavaintojen tiheys ja tutkittavat tekijät vaihtelevat paikallisten tarpeiden mukaan. Biologista seurantaa on laajennettu, ja prosessi jatkuu tulevina vuosina.
Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila
Suurin osa Suomen luokitelluista vesistöistä on hyvässä tai hyvässä ekologisessa tilassa. Vesien, joiden ekologinen tila on alhaisempi kuin ”hyvä”, on melkein kolmannes luokitelluista järvistä, puolet luokitelluista jokien alueista ja yli puolet rannikkovesien kokonaispinta-alasta. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta veden kemiallinen tila on hyvä.
Uusi pintavesien luokitusjärjestelmä
Luokittelu vuonna 2008 suoritettiin EU: n vesipuitedirektiivin ja siihen liittyvän kansallisen lainsäädännön mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi. On asetettu tavoite, että kaikkien pintavesien ekologinen tila olisi hyvä tai erinomainen vuoteen 2015 mennessä, ja jo hyväksi tai erinomaiseksi luokiteltujen vesien olosuhteiden ei pitäisi huonontua.
Hyvän ekologisen tilan tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan paljon työtä joille ja rannikkovesille. Erityisesti Etelä-, Länsi- ja Lounais-Suomessa monet joet ovat edelleen vain huonossa tai läpäisevässä tilassa. Ongelmia ovat hajakuormitetut ravinnekuormat viljelysmailta ja rakenteet, kuten patojen käyttö vesistöjen varrella. Pohjois-Suomessa suurin osa joista on erinomaisessa tai hyvässä tilassa.
Tällä hetkellä suurimman osan Suomen sisävesien ekologinen laatutila on joko hyvä tai korkea. Suunnitelmiin sisältyvien yli 40% joen kokonaispituudesta ja 60% rannikkovesialueiden laatu on kuitenkin kohtalainen, huono tai huono. Suomen järvien vedenlaatu on yleensä parempi. Vain 2% pohjavesivaroista, jotka ovat tärkeitä ja sopivia vesihuollon tarpeisiin, luokitellaan huonoiksi, vaikka noin 500 pohjavesialuetta on merkittävä ihmisen toiminnan vaara.
Järvien tila on huonoin pienillä ja keskisuurilla järvillä maatalousalueilla, joilla rehevöitymiseen liittyvät ongelmat, kuten leväkukinnat, ovat laajalle levinneet.
.
