{"id":77,"date":"2020-08-02T18:12:21","date_gmt":"2020-08-02T18:12:21","guid":{"rendered":"https:\/\/naytadata.com\/?p=77"},"modified":"2020-08-19T18:39:56","modified_gmt":"2020-08-19T18:39:56","slug":"makean-veden-tila-vaikutukset-suomi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/naytadata.com\/2017\/10\/14\/asuntojen-suhteellinen-hinta\/","title":{"rendered":"Makean veden tila – vaikutukset (Suomi)"},"content":{"rendered":"

Pintavedet<\/h3>\n

Suomessa on runsaasti pintavesi\u00e4. Yli 500 neli\u00f6metri\u00e4 suuria j\u00e4rvi\u00e4 ja lampia on yhteens\u00e4 187 888 ja joet ovat kooltaan 25 000 kilometri\u00e4 pitki\u00e4. L\u00e4hes kymmenesosa maan pinta-alasta on vett\u00e4. Suomen j\u00e4rvet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t vain 235 kuutiometri\u00e4 vett\u00e4 (Suomen pintavesien p\u00e4\u00e4ominaisuudet). Suomen matalat j\u00e4rvet ovat helposti pilaantuneita. Jopa suhteellisen pienet ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten ravinteiden pitoisuudet, hapan laskeuma tai muut haitalliset ep\u00e4puhtaudet voivat helposti h\u00e4irit\u00e4 niiden herkki\u00e4 vesiekosysteemej\u00e4.<\/p>\n

Haitallisten aineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomen sis\u00e4- ja rannikkovesiin ovat v\u00e4hentyneet huomattavasti viime vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n

Pintavesien seuranta ja tila<\/h3>\n

Seuranta koostuu sek\u00e4 hallinnollisesta seurannasta ett\u00e4 teollisuuden toimijoiden ja muiden yritysten pakollisista tarkastuksista. Veden laadunhavaintojen tiheys ja tutkittavat tekij\u00e4t vaihtelevat paikallisten tarpeiden mukaan. Biologista seurantaa on laajennettu, ja prosessi jatkuu tulevina vuosina.<\/p>\n

\"Pintaveden<\/p>\n

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila
\nSuurin osa Suomen luokitelluista vesist\u00f6ist\u00e4 on hyv\u00e4ss\u00e4 tai hyv\u00e4ss\u00e4 ekologisessa tilassa. Vesien, joiden ekologinen tila on alhaisempi kuin \u201dhyv\u00e4\u201d, on melkein kolmannes luokitelluista j\u00e4rvist\u00e4, puolet luokitelluista jokien alueista ja yli puolet rannikkovesien kokonaispinta-alasta. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta veden kemiallinen tila on hyv\u00e4.<\/p>\n

Uusi pintavesien luokitusj\u00e4rjestelm\u00e4<\/h3>\n

Luokittelu vuonna 2008 suoritettiin EU: n vesipuitedirektiivin ja siihen liittyv\u00e4n kansallisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaisten velvoitteiden t\u00e4ytt\u00e4miseksi. On asetettu tavoite, ett\u00e4 kaikkien pintavesien ekologinen tila olisi hyv\u00e4 tai erinomainen vuoteen 2015 menness\u00e4, ja jo hyv\u00e4ksi tai erinomaiseksi luokiteltujen vesien olosuhteiden ei pit\u00e4isi huonontua.<\/p>\n

Hyv\u00e4n ekologisen tilan tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan paljon ty\u00f6t\u00e4 joille ja rannikkovesille<\/a>. Erityisesti Etel\u00e4-, L\u00e4nsi- ja Lounais-Suomessa monet joet ovat edelleen vain huonossa tai l\u00e4p\u00e4isev\u00e4ss\u00e4 tilassa. Ongelmia ovat hajakuormitetut ravinnekuormat viljelysmailta ja rakenteet, kuten patojen k\u00e4ytt\u00f6 vesist\u00f6jen varrella. Pohjois-Suomessa suurin osa joista on erinomaisessa tai hyv\u00e4ss\u00e4 tilassa.<\/p>\n

 <\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suurimman osan Suomen sis\u00e4vesien ekologinen laatutila on joko hyv\u00e4 tai korkea. Suunnitelmiin sis\u00e4ltyvien yli 40% joen kokonaispituudesta ja 60% rannikkovesialueiden laatu on kuitenkin kohtalainen, huono tai huono. Suomen j\u00e4rvien vedenlaatu on yleens\u00e4 parempi. Vain 2% pohjavesivaroista, jotka ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ja sopivia vesihuollon tarpeisiin, luokitellaan huonoiksi, vaikka noin 500 pohjavesialuetta on merkitt\u00e4v\u00e4 ihmisen toiminnan vaara.<\/p>\n

J\u00e4rvien tila on huonoin pienill\u00e4 ja keskisuurilla j\u00e4rvill\u00e4 maatalousalueilla, joilla rehev\u00f6itymiseen liittyv\u00e4t ongelmat, kuten lev\u00e4kukinnat, ovat laajalle levinneet.
\n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pintavedet Suomessa on runsaasti pintavesi\u00e4. Yli 500 neli\u00f6metri\u00e4 suuria j\u00e4rvi\u00e4 ja lampia on yhteens\u00e4 187<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":81,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77"}],"collection":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=77"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":93,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77\/revisions\/93"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/media\/81"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=77"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=77"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=77"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}