{"id":75,"date":"2020-08-14T18:08:03","date_gmt":"2020-08-14T18:08:03","guid":{"rendered":"https:\/\/naytadata.com\/?p=75"},"modified":"2020-08-19T18:41:05","modified_gmt":"2020-08-19T18:41:05","slug":"mita-kehitysmaat-voivat-oppia-suomen-teollisuuden-muutoksista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/naytadata.com\/mita-kehitysmaat-voivat-oppia-suomen-teollisuuden-muutoksista\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 kehitysmaat voivat oppia Suomen teollisuuden muutoksista?"},"content":{"rendered":"

Suomi on esimerkki nopeasti menestyv\u00e4st\u00e4, mutta menestyv\u00e4st\u00e4 valtion johtamasta teollistumisesta. Talouspoliittinen strategia, jolla t\u00e4m\u00e4 saavutettiin, oli j\u00e4rkev\u00e4 sekoitus voimakasta valtion puuttumista ja yksityisi\u00e4 kannustimia. Hallituksen toiminta, jolla pyrit\u00e4\u00e4n nopeaan teollisen p\u00e4\u00e4oman ker\u00e4\u00e4miseen vankan valmistuspohjan varmistamiseksi. Samanaikaisesti kuitenkin tehtiin selv\u00e4ksi, ett\u00e4 raskaan valtion toimenpiteiden<\/a> tarkoituksena ei ollut suunnitellun talouden luominen pysyv\u00e4ksi ratkaisuksi. Pikemminkin hallitus ja perustuslaki tekiv\u00e4t selv\u00e4ksi, ett\u00e4 kapitalismin perusoikeuksia kunnioitetaan viime k\u00e4dess\u00e4.<\/p>\n

Kasvustrategiaa on yleisesti pidetty onnistuneena, koska maa sai aikaan huomattavan nopean teollisuuden muutoksen. Suomi oli ehdottomasti my\u00f6h\u00e4\u00e4n teollistunut kansakunta. 1930-luvulla talous oli p\u00e4\u00e4asiassa maataloutta ja jo 1950-luvulla my\u00f6hemmin yli puolet v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ja 40 prosenttia tuotannosta olivat edelleen p\u00e4\u00e4sektorilla. Asukasta kohti laskettu BKT oli vain puolet Ruotsin BKT: st\u00e4. Suomesta oli kuitenkin tullut 1970-luvun loppupuolella kyps\u00e4 teollisuustalous.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 artikkeli antaa lyhyen katsauksen Suomen noudatettavasta kehitysstrategiasta t\u00e4m\u00e4n muutoksen saavuttamiseksi ja tarkastelee siit\u00e4 opittavia oppeja.<\/p>\n

\"Finnish<\/p>\n

Suomen toisen maailmansodan j\u00e4lkeinen kehitysstrategia
\nVasta toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Suomen talouskasvu todella alkoi. T\u00e4rkein kasvumoottori oli yksinkertaisesti energinen p\u00e4\u00e4oman kertyminen, mik\u00e4 heijastuu ep\u00e4tavallisen korkeassa sijoitusasteessa.<\/p>\n

Toisen maailmansodan lopputulos muutti maan poliittista kokonaisuutta ja tasoitti tiet\u00e4 vasemmistopuolueiden pitk\u00e4aikaiselle poliittiselle koalitiossa. T\u00e4m\u00e4 poliittinen muutos vahvisti taloudellisen intervention edellytyksi\u00e4, mutta suomalaista dirigiste-kasvuj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei koskaan asetettu vastahakoisille kapitalisteille. Sen sijaan t\u00e4ss\u00e4 nopean p\u00e4\u00e4omankeruun vaiheessa valtio teki yhteisty\u00f6t\u00e4 pankkien ja yritysj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa. 1950-luvulta l\u00e4htien, kun ammattiliitot vahvistuivat, ty\u00f6v\u00e4enliikkeest\u00e4 tuli aktiivisempi kumppani t\u00e4ss\u00e4 enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n implisiittisess\u00e4 sosiaalisessa sopimuksessa. Siten, kuten It\u00e4vallan, Korean ja Taiwanin tapaan, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on ollut melko korporatistista.<\/p>\n

Suomen nopean kasvun politiikan t\u00e4rkeimm\u00e4t taloudelliset ja institutionaaliset elementit olivat seuraavat:<\/p>\n

\u2022 Korkea p\u00e4\u00e4oman kertymisaste, jota yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 erityisesti korkea julkinen s\u00e4\u00e4st\u00f6aste. Julkinen sektori on ollut taloudessa t\u00e4rke\u00e4 verkon s\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4. Julkisten s\u00e4\u00e4st\u00f6jen osuus 1950-luvun ja 1960-luvun kokonaiss\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 oli jopa 30 prosenttia. T\u00e4m\u00e4 ylij\u00e4\u00e4m\u00e4 kanavoitiin osittain tukemaan yksityisi\u00e4 investointeja p\u00e4\u00e4omalaitteisiin koko maassa ja osittain julkisten yritysten perustamista joillakin talouden avainaloilla. Valtionyhti\u00f6t perustettiin perusmetalliteollisuuden ja kemiallisten lannoitteiden teollisuudelle sek\u00e4 energia-alalle. Jo 1980-luvulla valtion omistamien yritysten osuus teollisuuden kokonaisarvonlis\u00e4yksest\u00e4 oli noin 18 prosenttia.<\/p>\n

\u2022 Matala ja j\u00e4ykk\u00e4 korkotaso ja hallinnollinen luottosuunnittelu<\/a> tietyille yrityssijoitusalueille tallettajien ja kotitalouksien kustannuksella. Hallinnollisesti vahvistettujen korkojen seurauksena korkea inflaatio on johtanut siirtoihin velkojien kotitalouksista velallisille yrityksille. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestely yhdess\u00e4 valtion roolin kanssa s\u00e4\u00e4st\u00f6iss\u00e4 auttoi yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n talouden korkeaa sijoitusastetta. Kauden 1960-84 kiinte\u00e4n p\u00e4\u00e4oman bruttomuodostus oli 26,3 prosenttia suhteessa BKT: hen, vain Norjan OECD-alueella luku ylitti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomi on esimerkki nopeasti menestyv\u00e4st\u00e4, mutta menestyv\u00e4st\u00e4 valtion johtamasta teollistumisesta. Talouspoliittinen strategia, jolla t\u00e4m\u00e4 saavutettiin,<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":82,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75"}],"collection":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=75"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":104,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75\/revisions\/104"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/media\/82"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=75"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=75"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=75"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}