suosiosta Suomessa<\/a>. Alla olevassa kuviossa on kuvattu v\u00e4est\u00f6n jakautuminen eri uskontokuntiin vuonna 2016:<\/p>\nUskontokuntiin kuulumattomia on nelj\u00e4nnes v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Ehdottomasti suurin uskontokunta on Suomen evankelis-luterilainen kirkko, johon kuuluu 72 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Mik\u00e4li tarkastellaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uskontokuntiin j\u00e4rjest\u00e4ytyneit\u00e4 suomalaisia, ev.lut. kirkolla menee varsin hyvin: 96 % johonkin uskontokuntiin kuuluvista kuuluu nimenomaan ev.lut kirkkoon.<\/p>\n
Ev.lut kirkon j\u00e4lkeen suurin uskontokunta on ortodoksinen kirkko. Muihin kristillisiin kirkkoihin (mm. katolinen kirkko, helluntilaiset ja mormonit) kuuluu vain vajaa prosentti v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Suomessa lestadiolaiset toimivat ev.lut kirkon sis\u00e4ll\u00e4 eli he eiv\u00e4t kuulu kategoriaan \u201dmuu kristinusko\u201d. Muihin kuin kristillisiin uskontokuntiin kuuluu vain 0,7 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
On hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 yll\u00e4 oleva kuvio kuvaa uskontokuntien j\u00e4senm\u00e4\u00e4ri\u00e4, eik\u00e4 eri uskontoja tunnustavien osuutta v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Esimerkiksi Islamilaisiin yhdyskuntiin kuuluu Suomessa vain reilut 14 000 henkil\u00f6\u00e4, vaikka muslimeita Suomessa on er\u00e4iden arvioiden mukaan 40 000\u201365 000. Suuri osa muslimeista ja monista muistakin uskovaisista Suomessa eiv\u00e4t kuulu mihink\u00e4\u00e4n uskontokuntaan.<\/p>\n
Evankelis-luterilaisen kirkon j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4n kehitys<\/h3>\n
Alla on kuvattu ev.lut. kirkkoon kuuluvien osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 vuosina 1990\u20132016:<\/p>\n
Kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut jokaisena tarkastelujakson vuotena. T\u00e4m\u00e4 laskeva trendi on tosin alkanut jo kauan ennen kuvion tarkastelujaksoa. Ev.lut. kirkkoon kuuluvien osuus oli suurimmillaan ennen vuoden 1923 uskonnonvapauslain voimaantuloa, jolloin v\u00e4est\u00f6st\u00e4 98 % kuului kirkkoon.<\/p>\n
Vuonna 1990 kirkkoon kuului 88 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ja vuonna 2016 vastaava osuus oli 72 %. Mik\u00e4li 1990-luvun alun lamavuosia ei ota huomioon, kirkkoon kuuluvien osuus laski varsin hitaasti aina vuoteen 2003 asti. T\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in ev.lut. kirkkoon kuulumattomien osuus alkoi kasvamaan huomattavasti aiempaa nopeammin. T\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 ennen kaikkea 1.8.2003 voimaan tullut uusi uskonnonvapauslaki. Lain my\u00f6t\u00e4 kirkosta eroamisesta tehtiin aiempaa yksinkertaisempi ilmoitusluontainen prosessi. Esimerkiksi suositun eroakirkosta.fi -verkkopalvelun pystytt\u00e4minen tuli mahdolliseksi t\u00e4m\u00e4n uuden lain my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Kirkkoon kuuluminen ik\u00e4ryhmitt\u00e4in<\/h3>\n
Ev.lut kirkko on menett\u00e4nyt reilusti j\u00e4seni\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella. Mutta keit\u00e4 kirkon nykyiset j\u00e4senet ovat? Alla on kuvattuna ev.lut. kirkkoon kuuluvien osuus ik\u00e4ryhmitt\u00e4in vuonna 2016:<\/p>\n
Kirkkoon kuulutaan selv\u00e4sti useammin kahdessa ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4: yli 64-vuotiaissa sek\u00e4 alle 25-vuotiaissa. Lapset ja nuoret kuuluvatkin useammin kirkkoon kuin heid\u00e4n vanhempiensa sukupolvi. Syyn\u00e4 lienee ennen kaikkea se, ett\u00e4 kirkkoon liittymist\u00e4 ja siit\u00e4 eroamista rajoitetaan alaik\u00e4isten osalta. Valitettavasti k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevilla tilastoilla ei pysty tarkastelemaan miten t\u00e4ysi-ik\u00e4isyyden saavuttaminen 18-vuotiaana mahdollisesti vaikuttaa kirkkoon kuulumiseen.<\/p>\n
Ty\u00f6ik\u00e4iset 25\u201364-vuotiaat aikuiset kuuluvat muita harvemmin ev.lut. kirkkoon. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee erityisesti nuorten aikuisten ja varhaiskeski-ik\u00e4isten (25\u201344-v.) kohdalla. Kirkon kannalta t\u00e4llainen ik\u00e4jakauma on sik\u00e4li ongelmallinen, ett\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4iset ovat mit\u00e4 parhaimpia kirkollisveron maksajia. Kirkollisvero ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kirkkoon kuuluvan henkil\u00f6n kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta. Kaiken kaikkiaan vuonna 2016 suomalaiset saivat kunnallisverotuksessa verotettavia tuloja yhteens\u00e4 100 miljardia euroa . Ty\u00f6ik\u00e4isten 25\u201364-vuotiaiden osuus t\u00e4st\u00e4 potista oli 77 miljardia euroa. Vastaavasti el\u00e4keik\u00e4isten osuus oli 20 miljardia ja alle 25-vuotiaiden vain 3 miljardia. (L\u00e4hde: Tilastokeskus, veronalaiset tulot.)<\/p>\n
Mik\u00e4li nykyiset ty\u00f6ik\u00e4iset eiv\u00e4t ala innolla liittym\u00e4\u00e4n kirkkoon i\u00e4n karttuessa, tulevaisuudessa el\u00e4keik\u00e4isten kirkkoon kuuluminen tulee todenn\u00e4k\u00f6isesti romahtamaan nykyisest\u00e4. En pit\u00e4isik\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4, mik\u00e4li ev.lut. kirkkoon kuuluvien osuus koko v\u00e4est\u00f6st\u00e4 alkaisi laskemaan yh\u00e4 kiihtyv\u00e4\u00e4n tahtiin t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa.<\/p>\n
Suuret erot ik\u00e4ryhmien v\u00e4lill\u00e4 ev.lut. kirkkoon kuulumisen osalta ovat itse asiassa suhteellisen uusi ilmi\u00f6. Alla olevaan kuvioon olen lis\u00e4nnyt kirkkoon kuuluvien osuuden ik\u00e4ryhmitt\u00e4in vuoden 2000 osalta. Vaikka my\u00f6s vuonna 2000 ty\u00f6ik\u00e4iset aikuiset kuuluivat muita harvemmin ev.lut. kirkkoon, erot eri ik\u00e4ryhmien v\u00e4lill\u00e4 olivat huomattavasti pienempi\u00e4 kuin nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Ev.lut. kirkkoon kuuluminen alueittain<\/h3>\n
Alla olevassa kartassa on kuvattu ev.lut. kirkkoon kuuluvien osuus kuntien asukkaista vuonna 2016. Sinert\u00e4viss\u00e4 kunnissa j\u00e4senyys on suhteellisen yleist\u00e4 ja punertavissa taas suhteellisen harvinaista. Tarkat luvut kunkin kunnan kohdalta voi tarkistaa artikkelin lopussa olevasta taulukosta.<\/p>\n
Etel\u00e4-Pohjanmaalta Kainuulle ulottuvalla alueella asuu suhteellisesti eniten ev.lut. kirkkoon kuuluvia Suomessa. T\u00e4h\u00e4n Suomen raamattuvy\u00f6hykkeeseen kuuluu my\u00f6s Suomen luterilaisin kunta Perho, jonka asukkaista 94 % on kirkon j\u00e4seni\u00e4. On hyv\u00e4 huomioida, ett\u00e4 monissa kyseisen alueen kunnissa asuu suhteellisen paljon lestadiolaisia, jotka toimivat ev.lut. kirkon sis\u00e4ll\u00e4 ja n\u00e4in ollen kuuluvat ev.lut. kirkkoon.<\/p>\n
Harvimmin kirkkoon kuulutaan Helsingiss\u00e4 (54 % asukkaista j\u00e4seni\u00e4) ja muualla pk-seudulla. Kirkkoon kuuluminen on muuta maata harvinaisempaa my\u00f6s Tampereella, Turussa ja Lahdessa sek\u00e4 muissa kasvu- ja maakuntakeskuksissa. Ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4en kirkkoon kuuluvien osuus kuntalaisista on my\u00f6s varsin pieni Suomen pienimm\u00e4ss\u00e4 kaupungissa Kaskisessa (pikkuriikkinen punainen l\u00e4isk\u00e4 Vaasan etel\u00e4puolella) sek\u00e4 Inarissa.<\/p>\n
Inarin ja It\u00e4-Suomen tapauksessa ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien osuus selitt\u00e4\u00e4 osaksi luterilaisen kirkon matalahkoa suosiota. Suomen ortodoksisin kunta lienee Ilomantsi, jonka asukkaista arviolta 18 % kuuluu ortodoksiseen kirkkoon (L\u00e4hde: Suomen ortodoksinen kirkko). My\u00f6s Ilomantsin naapurikunnissa ortodoksiseen kirkkoon kuulutaan selv\u00e4sti muuta maata useammin. Kartalla t\u00e4m\u00e4 It\u00e4-Suomen ortodoksikeskittym\u00e4 n\u00e4kyy oranssina alueena Pohjois-Karjalassa it\u00e4rajan tuntumassa.<\/p>\n
Selitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 alueellisille eroille<\/h3>\n
Alueellinen tarkastelu paljastaa, ett\u00e4 kapungeissa ev.lut. kirkon suosio on muuta maata pienempi. Kirkosta eroaminen on aina ollut yleisemp\u00e4\u00e4 kaupungeissa, mink\u00e4 lis\u00e4ksi kaupungeissa lapsia kastetaan maaseutua harvemmin. Kun kunnat ryhmitell\u00e4\u00e4n niiden kaupunkimaisuuden mukaan, kirkkoon kuuluvien osuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seuraavanlaiselta:<\/p>\n
Kunnan kaupunkimaisuus n\u00e4ytt\u00e4isi osaltaan selitt\u00e4v\u00e4n ev.lut. kirkon suosiota. Kun vertaillaan maaseutumaisia kuntia taajaan asuttuihin kuntiin, erot ev.lut. kirkkoon kuulumisen osalta ovat melko v\u00e4h\u00e4isi\u00e4, mutta kuitenkin tilastollisesti merkitsevi\u00e4. Sit\u00e4 vastoin kaupunkimaisissa kunnissa ja erityisesti yli 75 000 asukkaan kaupungeissa ev.lut. kirkon suosio on selv\u00e4sti pienempi. Vuonna 2016 yli 75 000 asukkaan kaupungit koostuivat Suomen 12:sta suurimmasta kaupungista.<\/p>\n
Aiempi tarkastelu paljasti, ett\u00e4 eri ik\u00e4ryhmist\u00e4 kaikista harvimmin kirkkoon kuuluvat ty\u00f6ik\u00e4iset 25\u201364-vuotiaat. Milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kun t\u00e4t\u00e4 analyysia laajentaa kuntatasolle? Alla on kuvattu ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4n sek\u00e4 kirkkoon kuuluvien osuuden v\u00e4linen riippuvuus kunnittain vuonna 2016:<\/p>\n
25\u201364-vuotiaiden osuus n\u00e4ytt\u00e4isi kuntatasolla selitt\u00e4v\u00e4n melko hyvin kirkkoon kuulumisen yleisyytt\u00e4. Voidaan p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in sanoa, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n kunnassa asuu ty\u00f6ik\u00e4isi\u00e4, keskim\u00e4\u00e4rin sit\u00e4 harvempi kuntalainen kuuluu kirkkoon. T\u00e4m\u00e4 i\u00e4n ja kirkkoon kuulumisen v\u00e4linen riippuvuus p\u00e4tee vain ty\u00f6ik\u00e4isten osalta. Mik\u00e4li tarkastellaan yksist\u00e4\u00e4n el\u00e4keik\u00e4isten tai lasten osuutta kuntalaisista, vastaavaa yhteytt\u00e4 ei l\u00f6ydy.<\/p>\n
Ty\u00f6ik\u00e4isten osuuden ja ev.lut. kirkkoon kuulumisen yhteytt\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 hieman se, ett\u00e4 tyypillisesti kaupungeissa asuu enemm\u00e4n ty\u00f6ik\u00e4isi\u00e4 kuin muualla maassa. Aiempi alueellinen tarkastelu osoitti, ett\u00e4 kaupungeissa my\u00f6s kuulutaan kirkkoon muuta maata harvemmin. Erot ty\u00f6ik\u00e4isten osuuksissa erilaisten kuntien kesken ovat kuitenkin melko pienet. Siin\u00e4 miss\u00e4 yli 75 000 asukkaan kaupungeissa keskim\u00e4\u00e4rin 52 % asukkaista ovat 25\u201364-vuotiaita, vastaava osuus maaseutumaisissa kunnissa on 48 %<\/p>\n
J\u00e4senpito alueittain<\/h3>\n
Alueelliset erot ev.lut. kirkkoon kuulumisen suhteen ovat kohtuullisen suuret. Samanaikaisesti koko v\u00e4est\u00f6n tasolla kirkko menett\u00e4\u00e4 vuodesta toiseen j\u00e4seni\u00e4. Miss\u00e4 sitten ollaan onnistuttu parhaiten j\u00e4senpidossa? Alla oleva kartta kertoo muutoksen ev.lut. kirkkoon kuulumisessa kunnittain ajanjaksolla 2003\u20132016. Valitsin aloitusvuodeksi 2003, sill\u00e4 tuolloin kirkko alkoi menett\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti aiempaa enemm\u00e4n j\u00e4seni\u00e4 uuden uskonnonvapauslain voimaantulon my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Joka ikisess\u00e4 Suomen kunnassa ev.lut kirkon suosio on laskenut tarkastelujaksolla. Suhteellisesti v\u00e4hiten j\u00e4seni\u00e4 on kadonnut Pohjanmaalla, jossa my\u00f6s kirkkoon kuuluvien osuus on maan huippuluokkaa. Esimerkiksi aiemmin mainitussa Suomen luterilaisimmassa kunnassa Perhossa kirkkoon kuuluvien osuus laski 13 vuodessa 96 prosentista 94 prosenttiin. Samanaikaisesti eniten j\u00e4seni\u00e4 menett\u00e4neess\u00e4 Helsingiss\u00e4 osuus laski 71 prosentista 55 prosenttiin. Helsingin lis\u00e4ksi suurimmat j\u00e4senkadot on koettu muissa isoissa kaupungeissa sek\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4en Ahvenanmaan pikkukunnissa. My\u00f6s Pohjois-Lapin Utsjoki ja Inari erottuu ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 kunnista suhteellisen suurella j\u00e4senkadollaan.<\/p>\n
Mik\u00e4li vastaava kehitys kirkon j\u00e4senkadossa jatkuu samana, on odotettavissa, ett\u00e4 ero kirkkoon kuulumisen suhteen kaupunkien ja muun Suomen v\u00e4lill\u00e4 kasvaa entisest\u00e4\u00e4n. Melko todenn\u00e4k\u00f6isesti 2020-luvulla Suomesta tulee l\u00f6ytym\u00e4\u00e4n ainakin muutama kaupunki, jossa ev.lut. kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut alle 50 prosenttiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Harvalle tulee uutena tietona se, ett\u00e4 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 laskee. Kirkko ei toki ole<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":43,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19"}],"collection":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":58,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions\/58"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/media\/43"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}