Esimerkiksi Helsingin<\/a> Sanomat on uutisoinut pariinkin otteeseen alueellisesta sukupuolivinoumasta Suomessa ja sen vaikutuksesta parisuhteiden muodostumiseen (ks. linkki ja linkki). HS osaa kertoa, ett\u00e4 sataa 20\u201329 -vuotiasta naista kohti Helsingiss\u00e4 asuu vain 86 miest\u00e4. Suurimmassa osassa maata tilanne on kuitenkin p\u00e4inv\u00e4stainen eli miehi\u00e4 on naisia enemm\u00e4n. Koko maassa 20\u201329 -vuotiaiden keskuudessa on 105 miest\u00e4 sataa naista kohti.<\/p>\nHesarin k\u00e4ytt\u00e4miss\u00e4 Tilastokeskuksen luvuissa on kuitenkin yksi merkitt\u00e4v\u00e4 ongelma: ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s naimisissa olevat henkil\u00f6t. Tarkastellessa sukupuolijakaumaa nimenomaan pariutumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta on perusteltua j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomioimatta jo avioituneet henkil\u00f6t. Toki my\u00f6s avioimattomat henkil\u00f6t sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monia, jotka ovat parisuhteessa.<\/p>\n
Mik\u00e4li tarkastellaan ainoastaan naimattomia henkil\u00f6it\u00e4 eli heit\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole ikin\u00e4 olleet naimisissa, ovat eronneet tai ovat leskej\u00e4, Helsingiss\u00e4 asuu sataa 20\u201329 -vuotiasta naista kohti 90 miest\u00e4. Koko maassa samassa ik\u00e4luokassa naimattomia miehi\u00e4 on sataa naista kohti per\u00e4ti 113. Toisin sanoen suhteellisesti suurempi osa nuorista naisista on naimisissa, mik\u00e4 tekee sukupuolijakaumasta entist\u00e4 ep\u00e4edullisemman miehille.<\/p>\n
Nuorten aikuisten sukupuolijakauma kunnittain<\/h3>\n
Ei ole t\u00e4ysin mielek\u00e4st\u00e4 keskitty\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ik\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n 20\u201329, sill\u00e4 tiett\u00e4v\u00e4sti parisuhteita muodostetaan viel\u00e4 kolmekymppisen\u00e4kin. Laajennetaan siis tarkastelujoukkoa kattamaan ik\u00e4vuodet 20\u201339. Ensimm\u00e4iset avioliitot solmitaan tyypillisesti t\u00e4m\u00e4n ik\u00e4haarukan sis\u00e4ll\u00e4. Miehet avioituvat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa keskim\u00e4\u00e4rin 33,7 -vuotiaana ja naiset 31,4 -vuotiaana. Lis\u00e4ksi syntyneist\u00e4 lapsista 94 % syntyy t\u00e4h\u00e4n ik\u00e4haarukkaan kuuluville \u00e4ideille. Voisi siis sanoa, ett\u00e4 ik\u00e4vuodet 20\u201339 ovat parisuhteen muodostumisen kannalta melko kriittiset.<\/p>\n
Kaiken kaikkiaan naimattomien 20\u201339 -vuotiaiden joukossa sataa naista kohti on 118 miest\u00e4 eli enemm\u00e4n kuin ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 20\u201329. T\u00e4m\u00e4 jakauma kuitenkin vaihtelee merkitt\u00e4v\u00e4sti kunnittain:<\/p>\n
Suomen kunnista kolme prosenttia on sellaisia, jossa naimattomien miesten ja naisten v\u00e4linen jakauma on melko tasoissa (kaksi vasimmaisinta palkkia). Tasaisen sukupuolijakauman kunta on siis l\u00e4hinn\u00e4 harvinainen poikkeus. Per\u00e4ti 87 prosentissa kunnissa onkin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 120 miest\u00e4 sataa naista kohti. Vajaassa kahdessa prosentissa kunnista on jopa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 200 miest\u00e4 per sata naista.<\/p>\n
Kartalla kuntien sukupuolijakauma n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seuraavanlaiselta:<\/p>\n
Kunnat, joissa on kaikista tasaisin sukupuolijakauma ovat p\u00e4\u00e4asiassa isot kaupungit ja niiden l\u00e4heiset kunnat. Vastaavasti it\u00e4rajalla ja Pohjanmaalla on laajoja alueita, joissa miehi\u00e4 on selke\u00e4sti naisia enemm\u00e4n. Suhteellisesti eniten miehi\u00e4 l\u00f6ytyy Ahvenanmaan saariston pikkukunnista Kumlinge ja K\u00f6kar. Suhteellisest v\u00e4hiten miehi\u00e4 on jo pariin otteeseen mainitussa Helsingiss\u00e4, jossa sataa naista kohti on 99 miest\u00e4.<\/p>\n
Yhteenveto<\/h3>\n
Usealle ei varmasti tule yll\u00e4tyksen\u00e4 se, ett\u00e4 erityisesti maaseudulla on hyvin miesvoittoisia pit\u00e4ji\u00e4. Miesten osuus kuitenkin kasvaa entisest\u00e4\u00e4n, kun tarkastellaan naimattomia nuoria aikuisia. Jopa Helsingiss\u00e4, jota Helsingin Sanomien mukaan \u201criivaa huutava pula nuorista miehist\u00e4\u201d, on naimattomien 20\u201339 -vuotiaiden keskuudessa sataa naista kohti 99 miest\u00e4.<\/p>\n
Artikkelin l\u00e4hteet: Tilastokeskus v\u00e4est\u00f6rakenne; Tilastokeskus syntyneet 2016; Tilastokeskus siviilis\u00e4\u00e4dyn muutokset 2016.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
T\u00e4m\u00e4nkertainen kirjoitus k\u00e4sittelee sukupuolijakaumaa Suomessa. Artikkelin p\u00e4\u00e4paino on sellaisissa tapauksissa, jossa t\u00e4m\u00e4 jakauma on ep\u00e4tasainen<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":46,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13"}],"collection":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":60,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions\/60"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/media\/46"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}