{"id":111,"date":"2020-09-03T19:50:44","date_gmt":"2020-09-03T19:50:44","guid":{"rendered":"https:\/\/naytadata.com\/?p=111"},"modified":"2020-09-03T19:51:55","modified_gmt":"2020-09-03T19:51:55","slug":"asuminen-paakaupunkiseudulla-vuokra-vai-omistus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/naytadata.com\/2017\/06\/27\/vuokra-vai-omistus\/","title":{"rendered":"Asuminen p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla \u2013 vuokra vai omistus?"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelen omistamista sek\u00e4 vuokraamista asumismuotoina p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla. L\u00e4htein\u00e4 toimii Tilastokeskuksen asumisen tilastot. Artikkelin tarkoituksena on pintapuolisesti tarkastella eri asumismuotojen hintojen kehityst\u00e4 pk-seudulla sek\u00e4 sit\u00e4, kuinka kannattavaa omistusasuminen on verrattuna vuokra-asumiseen eri kaupunginosissa.<\/p>\n

Hintojen kehityksest\u00e4<\/strong><\/p>\n

Useat asunnonostajat uskovat siihen, ett\u00e4 asunnon hinnat tulevat nousemaan. T\u00e4m\u00e4 usko ei ole osoittautunut paikkaansapit\u00e4v\u00e4ksi kaikilla paikkakunnilla, mutta ns. kasvukeskuksissa asuntojen hinnat ovat kehittyneet nousujohteisesti jo vuosia. Monet allekirjoittaneen lis\u00e4ksi ovat kenties kuulleet vanhempien sukulaisten muistelevan menneen aikojen pilkkahintaisia asuntoja ja hurjia arvonnousuja. Tarkastellaan heti ensimm\u00e4iseksi asuntojen hintojen historiallista kehityst\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla:<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Vuosina 1983\u20132016 pk-seudulla kerrostaloasunnot kallistuivat 109 % ja rivitaloasunnot 75 %. Vuositasolla kerrostalosuntojen hinnat kallistuivat keskim\u00e4\u00e4rin 2,3 % ja rivitaloasuntojen 1,7 %. Mielenkiintoinen huomio on se, ett\u00e4 rivitaloasuntojen hintakehitys erkaantui kerrostaloasuntojen kehityksest\u00e4 vuonna 2005. T\u00e4t\u00e4 ennen niiden hintak\u00e4yr\u00e4t ovat l\u00e4hes identtiset.<\/p>\n

Mutta ent\u00e4 vuokrat? Niill\u00e4kin on tapana nousta vuodesta toiseen:<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuviossa on vertailun vuoksi merkitty harmaalla edellisen kuvion k\u00e4ppyr\u00e4t. Reaalivuokrat kallistuivat 157\u00a0prosenttia, mik\u00e4 tarkoittaa keskim\u00e4\u00e4rin 2,9 % vuodessa. Yleisesti voidaan sanoa, ett\u00e4 vuokrien\u00a0noustessa hitaammin\u00a0kuin asuntojen hinnat vuokra-asuminen\u00a0halpenee\u00a0suhteellisesti, jolloin se on\u00a0taloudellisesti entist\u00e4 kannattavampaa. Esimerkiksi vuodet 1983\u20131989\u00a0sek\u00e4 1996\u20132007 olivat pidempi\u00e4 jaksoja, jolloin vuokra-asuminen halpeni suhteessa omistamiseen. Viime vuosina tilanne on ollut p\u00e4invastainen.\u00a0Vuokra-asuminen on kallistunut vuodesta 2008 l\u00e4htien enemm\u00e4n kuin omistusasuminen jokaisena vuonna poislukien 2010.\u00a0Koko ajanjaksolla suhteessa omistusasumiseen \u00a0vuokrat ovat kallistuneet 14 vuotena ja halventuneet 19 vuotena.<\/p>\n

On huomionarvoista, ett\u00e4 asuntojen vuokria kuvaava k\u00e4yr\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s uusien asuntojen vuokrat, kun taas asuntojen hintoja kuvaavat k\u00e4yr\u00e4t sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vanhat osakeasunnot. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on Tilastokeskuksen tilastointi. Luonnollisesti uusissa asunnoissa vuokrat tuppaavat olemaan korkeampia. Mik\u00e4li olisi mahdollista tarkastella vain vanhojen asuntojen vuokria, niin vuokrat pk-seudulla luultavasti kasvoivat hieman yll\u00e4 olevaa kuviota maltillisemmin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Omistamisen vs. vuokraamisen kannattavuuden arviointi<\/b><\/p>\n

Vuokra-asuminen on siis viime vuosina kallistunut suhteessa omistamiseen. T\u00e4m\u00e4 tieto ei kuitenkaan itsess\u00e4\u00e4n kerro sit\u00e4, onko vuokra-asuminen kalliimpaa suhteessa omistusasumiseen, vaan ainoastaan sen, ett\u00e4 se on ollut joskus suhteellisesti halvempaa. Ent\u00e4 jos halutaan tiet\u00e4\u00e4 kumpi on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kannattavampi asumismuoto?<\/p>\n

Er\u00e4s yksinkertainen indikaattori, jolla voidaan arvioida eri asumismuotojen suhteellista kannattavuutta, on ns.\u00a0price-to-rent\u00a0<\/em>ratio<\/em>\u00a0eli myyntihinta suhteessa vuokraan. T\u00e4m\u00e4 indikaattori lasketaan jakamalla asunnon myyntihinta sen vuosivuokralla. Esimerkiksi\u00a0jos halutulla alueella 30 m2 yksi\u00f6 maksaa 150 000 euroa ja vastaavan yksi\u00f6n kuukausivuokra on 700 euroa, niin t\u00e4ll\u00f6in suhdeluku on 150 000 \/ (700*12) \u2248 17,9.<\/p>\n

Indikaattori toimii samalla tavalla kuin osakkeiden hinnoittelussa k\u00e4ytetty p\/e -luku, joka lasketaan jakamalla osakkeen hinta osakekohtaisella tuloksella. Osakkeiden tapauksessa p\/e -luku kertoo siit\u00e4 paljonko sijoittajat ovat valmiita maksamaan osakkeen antamasta tuotosta. Sama logiikka p\u00e4tee myyntihinta suhteessa vuokraan -indikaattorissa. Asunnon tapauksessa tuotto on se, ett\u00e4 henkil\u00f6ll\u00e4 on katto p\u00e4\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4. T\u00e4lle palvelulle on olemassa hinta, joka on yht\u00e4 suuri kuin markkinoilla pyydetty vuokra vastaavasta asunnosta.<\/p>\n

Mit\u00e4 korkeampi\u00a0myyntihinta\/vuokra -indikaattorin luku on, sit\u00e4 kalliimpi omistusasuminen on suhteessa vuokra-asumiseen. Ei ole olemassa kiveen hakattuja raja-arvoja siit\u00e4, milloin suhdeluvun perusteella on kannattavampaa omistaa tai vuokrata kotinsa. Yleisesti ottaen kuitenkin lukuarvoa 15-20 pidet\u00e4\u00e4n rajana, josta yl\u00f6sp\u00e4in vuokraaminen on suhteellisesti kannattavampaa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston\u00a0kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki A. Loikkanen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00a0lehtijutussa\u00a0raja-arvona lukua 15.<\/p>\n

Jotta korkea\u00a0myyntihinta\/vuokra -suhdeluku on oikeutettu, asunnon hinnan tai tuoton (=vuokran) pit\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa nousta merkitt\u00e4v\u00e4sti. Vaihtoehtoisesti asumisajan tulisi olla hyvin pitk\u00e4. P\u00e4invastaisessa tapauksessa alhainen suhdeluku voi kertoa siit\u00e4, ett\u00e4 asuntojen hintojen\u00a0tai vuokrien odotetaan tulevaisuudessa laskevan. Esimerkiksi Oikotie.fi:n asuntoilmoituksia selaamalla voi pienist\u00e4 muuttotappiokunnista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hyvinkin alhaisia myyntihintoja suhteessa vuokriin, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti\u00a0asuntojen hinnat tulevat jatkossakin laskemaan n\u00e4iss\u00e4 kunnissa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kohtuullisen vuokran yl\u00e4rajat eri kaupunginosissa<\/b><\/p>\n

Hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 myyntihinta\/vuokra -suhdelukua sek\u00e4 Tilastokeskuksen julkaisemia postinumeroaluekohtaisia asuntojen myyntihintoja on mahdollista laskea kullekin kaupunginosalle kohtuuvuokran yl\u00e4raja. Kohtuuvuokralla viittaan siihen kuukausivuokraan, jolla tietyll\u00e4 alueella voi olla kannattavampaa vuokrata kuin omistaa asunto.<\/p>\n

Alla olevalla kartalla voi tarkastella talotyypeitt\u00e4in kaupunginosakohtaisia kohtuullisten neli\u00f6vuokrien yl\u00e4rajoja.\u00a0Tilastokeskus ei tietosuojasyist\u00e4 paljasta postinumeraluekohtaisia tietoja alueista, joissa on vuoden aikana myyty alle kuusi valittua asuntotyyppi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia kaikista talotyypeist\u00e4 ei saa jokaiselta postinumeroalueelta tietoja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelen omistamista sek\u00e4 vuokraamista asumismuotoina p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla. L\u00e4htein\u00e4 toimii Tilastokeskuksen asumisen tilastot. Artikkelin tarkoituksena<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":113,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111"}],"collection":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=111"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":114,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111\/revisions\/114"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/media\/113"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=111"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=111"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/naytadata.com\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=111"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}