Valtion ansiotuloveron maksajista

Suomessa on viisi tahoa, joiden palveluita rahoitetaan Verohallinnon keräämillä ja tilittämillä veroilla: valtio, kunnat, Kela sekä ev.lut. ja ortodoksinen kirkko. Edellä mainituista instituutioista suurimmat menot ovat valtiolla. Valtion lukuisiin ylläpitämiin palveluihin kuuluvat mm. sosiaaliturva, koulutus ja tutkimus, liikenneverkon ylläpito ja kehitys sekä maanpuolustus. Yksi tärkeä tulonlähde näiden palveluiden rahoittamiselle on valtion ansiotulovero.

Vuonna 2016 valtion ansiotuloveroa kerättiin yhteensä 5,8 miljardia euroa (Lähde: Verohallinto). Valtion ansiotulovero on – jos ei nyt kiistellyin – niin ainakin yksi puhutuimmista veroista. Kun puhutaan verojen kiristys- tai kevennystarpeesta, monessa tapauksessa viitataan juurikin valtion ansiotuloveroon. Myös kannanotot progression liiallisesta kireydestä ja/tai liian suurista marginaaliveroista kohdistuu lähes aina tähän veroon. On tosin huomionarvoista, että myös kunnallisvero on luonteeltaan progresiivinen, vaikka sitä usein virheellisesti luonnehditaan tasaverona.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen päällisin puolin valtion ansiotuloveron maksajia sekä kerättyjä veroja. Huomioni on pelkästään valtion ansiotuloveroissa. En siis käsittele muita tuloihin kohdistuvia veroja, kuten kunnallis- tai pääomatuloveroa.

Valtion ansiotuloveron maksajat

Vuonna 2016 valtion ansiotuloveroa maksoi yhteensä 1,53 miljoonaa henkilöä. Täysi-ikäisiä suomalaisia oli 4,43 miljoonaa, mikä tarkoittaa, että vain 34 % täysi-ikäisistä suomalaisista maksoi valtion ansiotuloveroa vuonna 2016*. Syy tälle melko matalalta tuntuvalle osuudelle on yksinkertainen: suurimmalla osalla suomalaisista vuosiansiot jäävät niin pieniksi, ettei niistä kerätä lainkaan valtion ansiotuloveroa.

Vuonna 2016 tuloveroasteikon alin verotettava tuloluokka alkoi 16 700 eurosta. Ansiotuloveron maksaminen ei kuitenkaan ala siinä vaiheessa, kun vuositulot ylittää mainitun alimman tuloluokan rajan. Esimerkiksi palkansaaja alkoi vuonna 2016 maksamaan valtion ansiotuloveroa vasta 32 000 euron vuosituloilla erilaisten verovähennysten johdosta (mm. tulonhankkimisvähennys ja työtulovähennys). Mainittakoon vertailun vuoksi, että kunnallisveroa maksettiin samaisena vuonna jo 12 700 euron vuosituloilla (Lähde: Veronmaksajat).

Keistä tämä veronmaksajien vähemmistö sitten koostuu? Alla on kuvattu miten valtion ansiotuloveron maksajat jakautuvat tulonsaajaryhmittäin vuonna 2016:

Palkansaajat muodostavat selvästi suurimman valtion ansiotuloveron maksajaryhmän. Toinen merkittävä ryhmä on eläkeläiset. Yhdessä edellä mainitut ryhmät muodostavat 93 % maksajista. Kolmanneksi suurimmaksi maksajaryhmäksi sijoittuvat työttömät tulevat kaukana perässä 2 %:n osuudellaan. Työttömyyskorvaukset jäävät usein niin pieniksi, ettei niistä joudu maksaa valtion ansiotuloveroa.

Katsotaan seuraavaksi, miten valtion ansiotuloveroa maksetaan eri ikäryhmissä:

Yleisintä valtion ansiotuloveron maksaminen on työikäisten keskuudessa. Tämä on varsin odotettavaa ottaen huomioon, että suurin osa maksajista on palkansaajia. Silti ainoastaan 40–49-vuotiaiden ikäryhmässä ansiotuloveron maksajat ovat enemmistö, tosin niukka sellainen. Iän myötä maksajien osuus ikäryhmästä pienenee, minkä syynä on eläkeiän myötä laskeva tulotaso. Valtion ansiotuloveron maksamisen alin tuloraja on tosin eläkkeiden tapauksessa palkkatuloja matalampi poikkeavien verovähennysten takia. Silmiinpistävää on se, kuinka harvoin 18–24-vuotiaat ovat verovelvollisia. Vain noin joka kahdeskymmenes kyseisessä ikäryhmässä maksaa lainkaan valtion ansiotuloveroa.

Ansiotuloveron maksajat alueittain

Keski-ikäiset ja palkansaajat ovat merkittävimpiä valtion ansiotuloveron maksajia. Koska kuntien ikärakenteessa ja tulotasossa on alueellista vaihtelua, oletettavasti veronmaksajien osuuskaan ei ole vakio ympäri maata. Alla olevassa kartassa on kuvattu valtion ansiotuloveron maksajien osuudet kunnittain. Artikkelin lopun taulukosta voi tarkistaa kunkin kunnan tarkan osuuden.

Vain neljäsosassa kunnista vähintään kolmannes aikuisväestöstä ylipäänsä maksaa valtion ansiotuloveroa. Eniten maksajia on Kauniaisissa, jossa ainoana kuntana enemmistö (57 %) aikuisista kuuluu maksajiin. Myös muissa Helsingin kehyskunnissa ja pk-seudulla valtion ansiotuloveron maksajien osuus on poikkeuksellisen suuri. Osassa isoissa kaupungeista asuu selvästi vähemmän veronmaksajia kuin niiden pienemmissä ympäryskunnissa. Hyviä esimerkkejä tällaisista tapauksista ovat Turku sekä Tampere.

Harviten valtion ansiotuloveroja maksetaan Pohjois-Karjalassa sijaitsevassa Rääkkylässä (14%). Kaikki kartassa punaiseksi värjätyt kunnat ovat pieniä alle 10 000 asukkaan kuntia, joista merkittävä osa sijaitsee itäisessä Suomessa. Valtion ansiotuloveron maksamisen yleisyyttä selittänee ennen kaikkea paikallisen elinkeinoelämän sekä asukkaiden iän rakenne. Mitä enemmän kunnassa asuu pienituloisia palkansaajia, työttömiä, eläkeläisiä sekä muita työvoiman ulkopuolella olevia, sitä harvinaisempaa valtion ansiotuloveron maksaminen on.

Maksettujen verojen kertymästä

Kunnissa asuvien veronmaksajien osuuden lisäksi oleellinen tieto on kuntien verokertymä. Alla on kuvattu kymmenen kuntaa, joissa valtion ansiotuloveron kertymä oli suurin vuonna 2016:

Yllä mainittujen kymmenen kunnan asukkaat maksoivat yhteensä 55 % koko valtion ansiotuloveron kertymästä vuonna 2016. Toisin sanoen muiden 303:n kunnan asukkaat vastasivat jäljelle jääneestä 45 %:sta. Kuten olettaa saattaa, väkiluvultaan suurimmat kaupungit maksoivat merkittävän osan verokertymästä. Helsinkiläiset ovat suurin maksajaryhmä vastaten peräti viidennestä kaikista valtion ansiotuloveroista. Hieman yllättäen kymmenen suurimman maksajan joukkoon kuuluvat myös kirkkonummilaiset, vaikka Kirkkonummi on väkiluvulla mitattuna vasta Suomen 28. suurin kunta.

Paremman kokonaiskuvan veronmaksajista kunnittain saa tutkimalla, paljonko veroja maksetaan verovelvollista kohti. Suomen varsin kireästä progressiosta johtuen verot kasvavat tulotason noustessa melko ripeästi, jolloin maksetuissa veroissa on paljon hajontaa. Tästä johtuen pieni suurituloisimpien joukko maksaa leijonanosan valtion ansiotuloveroista. Esimerkiksi vähintään 75 000 euroa vuodessa tienaavat maksoivat 52 % vuoden 2016 valtion ansiotuloveroista, vaikka heidän osuus maksajista oli vain 12 %.

Alla olevassa kuviossa on esitetty maksettujen ansiotuloverojen mediaanilla mitattuna kymmenen suurinta ja kymmenen pienintä kuntaa. Maksettujen verojen mediaani koskee ainoastaan niitä kunnan asukkaita, jotka ylipäänsä maksoivat valtion ansiotuloveroa. Kaikkien kuntien tiedot koskien maksettujen verojen mediaania löytyvät artikkelin loppupuolen taulukosta.

Valtion ansiotuloverojen mediaanit noudattavat hyvin samaa kuntajakoa kuin aiempi alueellinen tarkastelu koskien verojen maksun yleisyyttä. Mitä suurempi osuus kuntalaisista maksaa veroa, tyypillisesti sitä suuremmat on keskiverto verovelvollisen maksamat verot. Keskiverto verovelvollinen Suomessa maksaa valtion ansiotuloveroja runsaat 1 700 euroa vuodessa. Toisaalta Suomesta löytyy 36 kuntaa, joissa verovelvollisten maksamat mediaaniverot jäävät alle tuhanteen euroon vuodessa. Suurimpien mediaaniverojen kunnat sijaitsevat Helsingin seutukunnassa, lukuun ottamatta Porvoota ja Pirkkalaa.

Kauniainen painii täysin omassa sarjassaan, mitä tulee valtion ansiotuloveron maksamiseen. Keskiverto verovelvollinen Kauniaisissa maksaa kolme kertaa enemmän valtion ansiotuloveroja kuin tyypillinen suomalainen verovelvollinen ja peräti kuusi kertaa enemmän veroja kuin keskiverto verovelvollinen Vesannosta. Kauniaislaisilla on varsin hyvät tulot verrattuna muihin suomalaisiin, mikä luonnollisesti selittää heidän verokertymäänsä. Ei olekaan sattumaa, että maan suurimpien maksettujen valtion ansiotuloverojen lisäksi Kauniaisista löytyy maan kalleimmat asunnot.

Lopuksi

Suomalaisista aikuisista kolmannes ylipäänsä maksaa valtion ansiotuloveroa. Yhteenvetona voidaan todeta, että eniten maksajia löytyy keski-ikäisten palkansaajien keskuudesta. Maan parhaimpiin paikkoihin bongata veronmaksajia taas lukeutuu Kauniaisten S-market.

On hyvä huomioida, että valtion ansiotulovero on vain yksi lukuisista valtion tuloja kerryttävistä veroista. Valtion verokertymä vuonna 2016 oli yhteensä 45 miljardia euroa, johon suhteutettuna 5,8 miljardin euron valtion ansiotuloveron kertymä on melko pieni. Suurin yksittäinen kansalaisilta kerättävä valtion vero on arvonlisävero, jonka tuotto vuonna 2016 oli 19,7 miljardia euroa. Alv:n lisäksi on iso liuta muita kulutukseen kohdistuvia valtion veroja, kuten sähkövero, polttoainevero, ajoneuvovero, alkoholivero sekä ja tupakkavero. Ei voida siis vetää sellaista johtopäätöstä, että vain kolmannes suomalaisista rahoittaa koko lystin mitä tulee valtion ylläpitämiin palveluihin.

* Ansiotuloveroa kerätään myös alaikäisiltä, mutta tämä on hyvin marginaalinen ryhmä. Vuonna 2016 vain 76 alle 18-vuotiasta henkilöä maksoi valtion ansiotuloveroa, joten heidän osuus kaikista kyseisen veron maksajista oli 0,005 %. Voidaan siis sanoa, että Suomessa käytännössä vain täysi-ikäiset maksavat valtion ansiotuloveroa.