Suomen koulutetuin ikäryhmä

Hiljattain julkaistun Aleksi Kaleniuksen tekemän Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportin mukaan koulutustason nousu Suomessa on pysähtymässä lähitulevaisuudessa. Kalenius ja Hannu Karhunen kirjoittivat samasta ilmiöstä myös muutamaa kuukautta aiemmin Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -julkaisussa. Koulutustason nousun pysähtymisen ennustetaan osuvan 2020-luvun alkuun. Syynä tähän on se, että nykyään nuoret aikuiset eivät kouluttaudu yhtä pitkälle kuin heitä vanhemmat ikäryhmät. Kaikista koulutetuimmaksi ikäryhmäksi jää näillä näkymin 1970-luvun loppupuoliskolla syntyneet. 

 

Koulutustaso ikäryhmittäin

Alla olevassa kuviossa on kuvailtu korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus ikäryhmittäin vuonna 2016. Korkea-asteen tutkinnoiksi lasketaan tutkijakoulutusasteen, ylemmän ja alemman korkeakouluasteen sekä alimman korkea-asteen tutkinnot. Alimman korkea-asteen, eli vanhan opistosasteen, tutkinnot ovat käytännössä 1990-luvulta lähtien korvattu ammattikorkeakoulututkinnoilla. Alinta korkea-asteen tutkintoa ei harvoja poikkeuksia lukuunottamatta löydykään alle 35-vuotiailta henkilöiltä. Otan kuitenkin tässä tarkastelussa huomioon myös tämän vanhentuneen tutkintoluokituksen, jotta eri ikäryhmien välinen koulutustaso olisi keskenään mahdollisimman vertailukelpoinen.

 

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ikäryhmittäin 2016

Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

 

Kuten alussa totesin, kaikkien aikojen koulutetummaksi sukupolveksi ovat jäämässä 1970-luvun loppupuolella syntyneet. Yllä olevassa kuviossa nämä henkilöt kuuluvat 35–39 ja 40–44-vuotiaiden ikäryhmiin. Jälkimmäisenä mainittu ikäryhmä erottuukin kuviossa muita ikäryhmiä koulutetumpana.

Kuviosta näkee, että korkea-asteen suorittaneita on ikäryhmässä 35–39 saman verran kuin ikäryhmässä 45–49. Toisaalta 35–39-vuotiaiden joukossa on enemmän heitä, jotka vielä suorittavat jossain vaiheessa korkeakoulututkinnon. Tämä tulee vielä hieman kasvattamaan kyseisen ikäryhmän koulutustasoa. Esimerkiksi vuonna 2016 yliopistoissa opiskeli alempaa korkeakoulututkintoa 4 717 iältään 35–39-v. opiskelijaa, mutta 45–49-v. alemman korkeakoulututkintoa opiskelevia oli vain 1 761 henkilöä (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu).

Lyhyenä yhteenvetona voidaan todeta, että tarkastellessa 10-vuotisia ikäryhmiä, 35–44-vuotiaiden ryhmä on jäämässä kaikkien aikojen koulutetummaksi sukupolveksi*

 

Historiallinen kehitys

Tarkastellaan vielä koulutustason historiallista kehitystä. Alla olevassa kuviossa on esitetty tällä hetkellä koulutetuinta sukupolvea edustavien 35–44-vuotiaiden koulutustason kehitystä viimeiseltä kahdeltakymmeneltä vuodelta. Vertailun vuoksi kuvioon on piiretty myös kaikkien työikäisten** kehitystä kuvaavat 25–64-vuotiaiden käyrä:

 

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 1996–2016

Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

 

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nuorten aikuisten keskuudessa kääntyi laskuun vuonna 1977 syntyneiden jälkeen (Kalenius). Tämän takia 35–44-vuotiaiden koulutustasoa kuvaava käyrän kasvu on pysähtynyt ja kääntynyt hyvin hienoiseen laskuun vuodesta 2013 alkaen. Kun entistä useampi 35–44-vuotiaista on syntynyt vuoden 1977 jälkeen, koko ikäryhmän koulutustaso alkaa laskea. Ennen vuotta 2013 kyseiseen ikäryhmään siirtyvien koulutustaso oli taas korkeampi kuin ikäryhmästä poistuvien.

Kaikkien työikäisten (25–64-v.) ryhmässä korkea-asteen suorittaneiden osuus jatkaa edelleen kasvuaan. Mutta kuten artikkelin alussa tuli todettua, tämä kasvu tullee pysähtymään jo 2020-luvun alussa. Seuraavalta kahdeltakymmeneltä vuodelta piiretyt käyrät tulevat näyttämään hyvin erilaisilta kuin yllä olevat.

 

Alueelliset erot

    Alla olevassa kartassa on kuvattu korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 35–44-vuotiaiden osuus seutukunnittain, jotka ovat usean kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia. Paitsi että kyseinen ikäryhmä on tässä artikkelissa erityiskiinnostuksen kohteena, yhtä valikoitua ikäryhmää koskeva alueellinen koulutustasotarkastelu on jossain määrin mielekkäämpi kuin koko väestöä koskeva. Asukkaiden ikärakenne (sekä siihen liittyvä vanheneminen) poikkeaa merkittävästi alueittain. Tämä voi osaltaan antaa vääristyneen kokonaiskuvan asukkaiden koulutustasosta tarkastellessa koko väestöä. Seutukunnissa, joissa asuu paljon vanhuksia, myös koko väestön koulutustaso tuppaa olemaan matalampi iäkkäämpien ikäluokkien suhteellisen matalasta koulutustasosta johtuen.

     

    Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet seutukunnittain 2016

     

    Tarkat korkea-asteen suorittaneiden osuudet alueittain voi tarkastaa jutun lopusta löytyvästä taulukosta. Tutkinnon suorittaneiden osuudet ovat suurimmat Oulun (52,7 %), Tampereen (51,0 %) ja Helsingin (50,7 %) seutukunnissa. Myös muiden kasvukeskusten ja yliopistokaupunkien 35–44-vuotiaat ovat suhteellisen korkeasti koulutettuja.

    Vähiten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 35–44-vuotiaita asuu Kuopion kupeessa sijaitsevassa Koillis-Savon seutukunnassa (21,7 %). Myös Kehys-Kainuun (25,4 %), Torniolaakson (26,4 %) ja Oulun eteläpuolella sijaitsevan Haapavesi-Siikalatvan (26,4 %) 35–44-vuotiaat ovat selvästi muuta maata matalammin koulutettuja. Näillä alueilla korkea-asteen suorittaneita on alle puolet siitä, mitä kaikista koulutetuimmissa seuduilla on.

    Kartan sinertävimmät kasvukeskukset ovat yliopistokaupunkeja, mutta on hyvä muistaa, että korkea-asteen koulutusta tarjoavat myös ammattikorkeakoulut. Suomen ammattikorkeakouluilla onkin varsin kattavasti toimipaikkoja eri puolella maata.

     

    Alueellinen kehitys

    Suomen koulutetuin sukupolvi ei siis ole yhtä koulutettua kaikkialla maassa. Lisäksi tässä ikäryhmässä koulutustason nousu on pysähtynyt viime vuosina ja kääntymässä hiljalteen laskuun. Mutta koskeeko tämä viimeaikainen kehitys kaikkia seutukuntia?

    Alla oleva interaktiivinen kartta kuvaa viime vuosien alueellista kehitystä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 35–44-vuotiaiden osalta. Valitsen tarkastelujaksoksi vuodet 2011–2016, sillä koulutustason nousun pysähtyminen sijoittuu tähän ajanjaksoon.

     

    Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos seutukunnittain 2011–2016

    Suomen 70:stä seutukunnasta 31:ssä korkeasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 35–44-vuotiaista on laskenut ajanjaksolla 2011–2016. Näillä alueilla koulutustason vääjäämätön lasku valitussa ikäryhmässä on käynnistynyt muuta maata aiemmin. Suurin muutos on tapahtunut Ahvenanmaalla. Manner-Suomessa lasku on ollut merkittävintä Keuruun, Koillismaan, Luoteis-Pirkanmaan, Loviisan sekä Jämsän seutukunnissa.

    Jo ennestään suhteellisen hyvin koulutetuissa suurimpien kaupunkien seutukunnissa koulutustason nousu on jatkanut (hienoista) kasvuaan. Täysin omassa sarjassaan painii Keski-Suomessa sijaitseva Joutsan seutukunta. Vain viidessa vuodessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut siellä lähes neljänneksellä. Myös joissain kasvukeskusten ulkopuolisissa seutukunnissa 35–44-vuotiaiden koulutustaso on kasvanut edelleen suhteellisen paljon. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat eräät Lapin seutukunnat.

     

    Seutukuntakohtaiset tiedot korkea-asteen tutkinnon suorittaneista (35–44-vuotiaat)

    SeutukuntaOsuus 2011 (%)Osuus 2016 (%)Osuuden muutos (%)
    Koko maa44,245,01,8
    Etelä-Pirkanmaan seutukunta37,937,7-0,5
    Forssan seutukunta35,133,5-4,6
    Haapavesi-Siikalatvan seutukunta25,726,42,7
    Helsingin seutukunta50,350,70,8
    Hämeenlinnan seutukunta44,543,6-2,0
    Imatran seutukunta33,032,2-2,4
    Itä-Lapin seutukunta28,829,42,1
    Jakobstadsregionen38,839,72,3
    Joensuun seutukunta42,643,52,1
    Joutsan seutukunta27,133,624,0
    Jyväskylän seutukunta49,950,61,4
    Jämsän seutukunta34,631,9-7,8
    Järviseudun seutukunta36,334,3-5,5
    Kajaanin seutukunta41,942,41,2
    Kaustisen seutukunta30,733,48,8
    Kehys-Kainuun seutukunta24,925,42,0
    Kemi-Tornion seutukunta35,835,7-0,3
    Keski-Karjalan seutukunta27,427,60,7
    Keuruun seutukunta35,331,6-10,5
    Koillis-Savon seutukunta22,721,7-4,4
    Koillismaan seutukunta33,630,1-10,4
    Kokkolan seutukunta40,142,25,2
    Kotka-Haminan seutukunta36,734,9-4,9
    Kouvolan seutukunta35,436,73,7
    Kuopion seutukunta46,248,55,0
    Kuusiokuntien seutukunta32,432,70,9
    Kyrönmaan seutukunta41,744,97,7
    Lahden seutukunta38,338,81,3
    Lappeenrannan seutukunta40,742,74,9
    Loimaan seutukunta34,034,61,8
    Lounais-Pirkanmaan seutukunta33,433,81,2
    Loviisan seutukunta34,131,2-8,5
    Luoteis-Pirkanmaan seutukunta34,531,2-9,6
    Mikkelin seutukunta39,742,16,0
    Nivala-Haapajärven seutukunta29,530,01,7
    Oulun seutukunta52,352,70,8
    Oulunkaaren seutukunta29,429,91,7
    Pieksämäen seutukunta33,232,6-1,8
    Pielisen Karjalan seutukunta29,728,1-5,4
    Pohjois-Lapin seutukunta34,335,43,2
    Pohjois-Satakunnan seutukunta32,231,2-3,1
    Porin seutukunta37,938,20,8
    Porvoon seutukunta43,544,31,8
    Raahen seutukunta31,931,8-0,3
    Raaseporin seutukunta38,637,9-1,8
    Rauman seutukunta37,537,4-0,3
    Riihimäen seutukunta39,038,9-0,3
    Rovaniemen seutukunta46,346,81,1
    Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta28,228,71,8
    Salon seutukunta39,336,4-7,4
    Savonlinnan seutukunta34,833,4-4,0
    Seinäjoen seutukunta41,342,63,1
    Sisä-Savon seutukunta27,127,51,5
    Suupohjan seutukunta29,429,91,7
    Sydösterbotten32,331,9-1,2
    Tampereen seutukunta49,051,04,1
    Torniolaakson seutukunta28,026,1-6,8
    Tunturi-Lapin seutukunta32,634,76,4
    Turun seutukunta45,846,51,5
    Vaasan seutukunta48,849,82,0
    Vakka-Suomen seutukunta29,529,60,3
    Varkauden seutukunta37,536,1-3,7
    Ylivieskan seutukunta36,035,1-2,5
    Ylä-Pirkanmaan seutukunta31,730,5-3,8
    Ylä-Savon seutukunta34,532,4-6,1
    Åboland-Turunmaan seutukunta44,046,04,5
    Äänekosken seutukunta34,132,2-5,6
    Mariehamns stad38,032,3-15,0
    Ålands landsbygd31,227,0-13,5
    Ålands skärgård27,730,18,7

     

    Lopuksi

    35–44-vuotiaat ovat jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi sukupolveksi, kun tarkastellaan 10-vuotisia ikäryhmiä. Tässä ikäryhmässä koulutustason nousu on kuitenkin lakannut ja kääntynyt jopa pieneen laskuun. Jossain vaiheessa koulutetuin ikäryhmä tuleekin olemaan 45–55-vuotiaat. Koulutustason lasku tulee myös  näillä näkymin tulevaisuudessa koskemaan kaikkia Suomen työikäisiä. 

    Tämä koulutetuin 35–44-vuotiaiden sukupolvi ei kuitenkaan ole yhtä koulutettua ympäri maata. Oletettavasti koulutuksen ja työpaikkojen suurempi tarjonta selittää sen, miksi saman ikäryhmän ihmisten koulutustaso poikkeaa alueellisesti. Nähtäväksi kuitenkin jää tuleeko tämä parhaaseen työikään kuuluvan väestönosan koulutustaso laskemaan yhtä lailla kaikkialla maassa. 

     

    * Tyypillisesti yhden sukupolven kestoksi määritellään 20–30 vuotta, joka on selvästi tarkastelemaani ikäryhmää pidempi jakso. Toisaalta myös suurista ikäluokista käytetään sukupolven käsitettä, vaikka he ovat syntyneet vain kuuden vuoden sisällä (1945–1950). 

    ** Virallisissa tilastoissa työikäinen väestön alaikäraja on 15 vuotta. Esimerkiksi työllisyysaste lasketaan 15–64-vuotiaista ja työttömyysaste 15–74-vuotiaista. Tässä yhteydessä käytän kuitenkin alarajana ikävuotta 25, sillä korkeakoulututkintoja suoritetaan harvoin tätä nuorempana.

    Vastaa