Pyöräilijämäärät Helsingissä

Kuljen kesät talvet työmatkani Espoosta Helsinkiin pyöräillen. Näin syksyn käännyttyä talveksi huomaa jo selvästi kanssapyöräilijöiden määrän vähentyneen, vaikka kuljenkin melko keskeistä työmatkareittiä. Talviaamuina on mahdollista tunnistaa ulkonäöltä monet vastaantulevista pyöräilijöistä, joista useat ovat tuttuja naamoja jo muutaman talven takaa. Kevään tullessa nämä tutut naamat taas hukkuvat kasvavien pyöräilijämassojen sekaan.

Tästä arkihavainnostani herääkin kysymys: Miltä pyöräilijämäärät ja niiden kausivaihtelu näyttää tilastojen valossa?

 

Datasta

Pääkaupunkiseudulta löytyy 42 koneellista mittauspistettä, joiden laskemat pyöräilijöiden lukumäärät julkaistaan avoimena datana (avoindata.fi). Tässä artikkelissa keskityn Helsingin mittauspisteisiin, sillä Espoon ja Vantaan mittauspisteiltä ei saa yhtä kattavaa ja pitkälle ulottuvaa dataa. Tarkastelen kuutta mittauspistettä, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti toiminnassa ajanjaksolla 1.1.2014–31.3.2017.

Tarkasteltavat mittauspisteet sijaitsevat Baanalla, Kaisaniemessä, Munkkiniemessä, Pitkäsillalla sekä Eteläesplanadilla. Summaan näiden mittauspisteiden laskemien pyörälijöiden lukumäärät yhteen ja tätä lukua käytän Helsingin polkupyöräliikenteen vilkkauden mittarina. Vaihtoehtoisesti voisin toki tarkastella ainoastaan yhtä mittauspistettä, mutta tällöin esimerkiksi tietyöt ja muut vastaavat liikennettä haittaavat tilapäiset häiriöt voisivat vääristää tuloksia.

 

Pyöräilijämäärien kausivaihtelu

Miltä polkupyöräliikenteen kausivaihtelu siis näyttää? Ihan ensimmäiseksi tarkastellaan pyöräilijöiden määrää kuukausittain:

 

Kuukausi ja keskimääräiset pyöräilijämäärät

Lähde: Helsingin kaupunkiympäristön toimiala ja omat laskelmat

 

Ennalta-arvattavasti suosituinta pyöräily on kesällä. Kesä-heinäkuussa tosin suosio kokee pienen notkahduksen, mikä lienee seurausta kesälomista ja työmatkapyöräilijöiden vähenemisestä. Talvella pyöräilijämäärät ovat huomattavasti pienemmät kuin kesällä. Esimerkiksi elokuussa on peräti 7-kertaisesti enemmän pyöräliikennettä kuin tammikuussa. Tämän tilasto tukee omaa havaintoani talvella hiljenevistä pyöräteistä, mutta kieltämättä en olisi arvannut eron olevan näinkin suuri.

Pyöräilijöiden määrässä on siis selvää kuukausittaista kausivaihtelua. Entä miltä näyttää viikonpäiväkohtainen tilanne?

 

Viikonpäivä ja keskimääräiset pyöräilijämäärät*

Lähde: Helsingin kaupunkiympäristön toimiala ja omat laskelmat

 

Viikonpäivistä suosituin pyöräilypäivä on tiistai. Loppuviikkoa kohti pyöräilijöiden määrä hiipuu pikkuhiljaa ja romahtaa viikonloppuna. Lauantaina ja sunnuntaina on liikkeellä suunnilleen kaksi kertaa vähemmän pyöräilijöitä kuin arkisin. Tämä viittaa siihen, että merkittävä osa Helsingin pyöräilijöistä on tyypillisinä toimistoaikoina työskenteleviä työmatkapyöräilijöitä.

 

Kellonaika ja pyöräliikenne

Katsotaan vielä pyöräilyn suosiota kellonajan mukaan. Koska pyöräilijöiden määrä vaihtelee merkittävästi viikonpäivän perusteella, on kellonaikakohtainen tarkastelu järkevintä tehdä erikseen arkipäiville sekä viikonlopulle. Ensimmäiseksi arkipäivät:

 

Kellonaika arkipäivisin ja keskimääräiset pyöräilijämäärät*

Lähde: Helsingin kaupunkiympäristön toimiala ja omat laskelmat

 

Kello 7–10 ja 15–19 pyöräilijämäärissä on havaittavissa selvät piikit, jotka selittynevät työmatkapyöräilijöillä. Arkisin on sitä vastoin hyvin vähän pyöräliikennettä klo 22 ja 06 välillä, vaikka Suomi ja Helsinki olisi kuinka matkalla kohti 24/7 -yhteiskuntaa.

Viikonlopun tilanne näyttää taas seuraavanlaiselta (huomioi edellisestä kuviosta poikkeava pystyakselin maksimiarvo):

 

Kellonaika viikonloppuisin ja keskimääräiset pyöräilijämäärät*

Lähde: Helsingin kaupunkiympäristön toimiala ja omat laskelmat

 

Viikonloppuna pyöräliikenteen tuntiprofiili näyttää tyystin erilaiselta kuin arkisin. Pyöräilijöiden määrän jakauma muodostaa kauniin tasaisen aallon, jonka lakipiste on kello 14 ja 15 välillä. Viikonloppuisin pyöräily on arkipäiviä suositumpaa kello 23–05, vaikka muuten viikonloput ovat hiljaisempia. Tämä voisi viitata siihen, että osassa viikonlopun iltariennoissa kuljetaan pyörän selässä.

 

Sateen vaikutus

Työajat sekä päiväeläimelle ominainen vuorokausirytmi selittänevät merkittävän osan pyöräliikenteen ajallisesta vaihtelusta Helsingissä. Oletettavasti autoliikenne noudattaa hyvin samanlaista rytmiä.

Ensimmäisestä kuviosta havaittiin, että pyöräliikenteen vilkkaudessa on suuria eroja kuukausien välillä. Näitä eroja ei voida laittaa työaikojen piikkiin. Suomen leveysasteilla selittäjä on mitä luultavammin vaihteleviat sääolosuhteet, joilta pyöräilijän on hankala suojautua. 

Yksi pyöräilyn sujuvuutta hankaloittava sääilmiö on sade. Ilmatieteen laitoksen sääennusteissa päivät luokitellaan neljään eri luokkaan riippuen vuorokauden sadekertymästä. Poudasta puhutaan silloin, kun sadekertymä jää alle 0,3 mm. Vähäsateisena päivänä sataa vuorokaudessa 0,3–0,9 mm, sateisena päivänä 1,0–4,4 mm ja runsassateisina päivinä yli 4,5 mm.

Alla olevassa kuviossa on esitetty sateen vaikutus pyöräilijämääriin. Kuviosta on poistettu viikonloput, juhlapyhät sekä kesälomakausi juhannuksen aatonaatosta heinäkuun loppuun. Tällöin vapaapäivien ja lomien vähentävä vaikutus pyöräilyn suosioon ei vääristä tuloksia.

 

Päivän sateisuus ja keskimääräiset pyöräilijämäärät

Lähde: Helsingin kaupunkiympäristön toimiala, Ilmatieteen laitos ja omat laskelmat

 

Poutapäivinä pyöräily on ennalta-arvattavasti suositumpaa kuin sadepäivinä. Yllättävää kyllä sateen rankkuuden eri asteiden välillä ei näyttäisi olevan eroa. Toisin sanoen runsassateisena päivänä pyöräilijöitä on kutakuinkin yhtä paljon liikkeellä kuin vähäsateisina. Toki vuorokauden sadekertymäluvut ei kerro sitä kuinka lyhyen ajan sisällä sade on kertynyt ja mihin kellonaikaan. Mikäli koko vuorokauden sadekertymä osuu kello 8–9 välille vaikutus pyöräliikenteeseen lienee hieman erilainen kuin sama sademäärän tihkuttelu päivän mittaan.

 

Lämpötilan vaikutus

Lämpötilan vaikutus on todennäköisesti sadetta suurempi. Muussa tapauksessa talvella pyöräilyn suosio ei kokisi niin suurta romahdusta. Alla olevassa pisteparvessa on esitetty lämpötilan ja pyöräilijöiden lukumäärän välistä riippuvuutta. Kuviosta on jälleen poistettu viikonloput, juhlapyhät sekä kesälomakausi juhannuksen aatonaatosta heinäkuun loppuun. Lisäksi on poistettu sadepäivät, jotta lämpötilan vaikutus olisi selvemmin eroteltavissa.

 

Lämpötila ja keskimääräiset pyöräilijämäärät

Lähde: Helsingin kaupunkiympäristön toimiala, Ilmatieteen laitos ja omat laskelmat

 

Kuten arvata saattaa, pyöräilijöiden lukumäärän ja lämpötilan välillä on selvä riippuvuus. Kun vuorokauden keskilämpötila on nollan yläpuolella, lämpötilan noustessa pyöräliikenne vilkastuu jyrkästi. Esimerkiksi vuorokauden keskilämpötilan ollessa +15 astetta pyöräilijöitä on liikkeellä noin nelinkertainen määrä verrattuna nollakeliin. Lämpötilan laskiessa nollan alapuolella lämpötilan merkitys kuitenkin vähenee selvästi. Pyöräilijämäärien välillä ei ole valtavan suurta eroa, oli sitten vuorokauden keskilämpötila -5 tai -15 astetta.

Vaikuttaisi siis siltä, että monet heistä, jotka pyöräilevät lumesta, kylmästä ja liukkaudesta huolimatta, myös jatkavat polkemista lämpötilan yhä laskiessa. Myös täysin subjektiiviset kokemukseni tukevat tätä väitettä. Kun on vaihtanut pyörän alle nastarenkaat ja päättänyt jatkaa pyöräilykautta, päätöksessä on helppo pysyä. Tämä siitä huolimatta, että olen porukassa yleensä se, joka palelee ensimmäisenä.

 

Yhteenveto

Työmatkat näyttäisivät selittävän merkittävän osan pyöräliikenteestä Helsingissä. Tämä selittäisi pyöräliikenteen vilkkauden vaihtelun viikonpäivien ja kellonaikojen välillä. Myös kesälomakausi näkyy selvänä notkahduksena pyöräilyn suosiossa. Toki tähän havaintoon vaikuttaa osaltaan valikoidut mittauspisteet. Mikäli esimerkiksi pyöräilijöiden määrää mitattaisiin merenrannan maisemareiteillä, kokonaiskuva voisi näyttää hieman erilaiselta. 

Toinen merkittävä selittävä tekijä pyöräilijämäärissä on odotetusti sääolosuhteet. Sateella on jonkinasteinen merkitys, mutta ennen kaikkea pyöräilyn suosioon vaikuttaa lämpötila. Pieni talvipyöräilijöiden vähemmistö näyttäisi olevan melko immuuni laskeville lämpötiloille, mutta useampia kylmässä polkeminen ei houkuta. Koska merkittävä osa pyöräliikenteestä on työmatkoja, oletettavasti Helsingissä yksityisautoilun ja/tai julkisten liikennevälineiden suosio kasvaa talvella.

Tässä artikkelissa tarkastelin ainoastaan Helsingin pyöräilijämääriä. En kuitenkaan näe syytä sille, miksei havainnot ja yhteenvetoni liittyen pyöräilyyn olisi ainakin pääpiirteittäin yleistettävissä muidenkin isojen kaupunkien osalta.

 

* Kellonaika ja viikonpäiväkohtaisissa tarkasteluissa on jätetty pois vuosi 2017. Koska viimeinen mittauspäivä kyseiseltä vuodelta on 31.3.2017, viikonpäivän tai kellonajan mukaan ryhmitelty yksittäinen havainto osuisi muussa tapauksessa todennäköisemmin tammi–maaliskuulle. Tämä taas vääristäisi hieman tuloksia.

 

Artikkelin lähteet: Helsingin kaupunkiympäristön toimiala (linkki dataan) ja Ilmatieteen laitoksen avoimen datan verkkopalvelu (linkki)

 

11 comments

Ansiokasta analyysia. Sinänsä olisi mielenkiintoista myös nähdä miten keskimääräiset lämpötilat tai esim. yöpakkaset vaikuttaa pyöräilyn aloittamiseen keväällä. Ihmiset kaivaa pyörät naftaliinista aika myöhään. Jo maaliskuussa on usein mahtavat kelit ajella maantiellä, mutta sepeli voi haitata kevyen liikenteen väylillä.

NäytäData

Kiitos kehuista! Ilmatieteen laitoksen latauspalvelun kautta on kyllä mahdollista kaivaa esille myös tuntikohtaisia lämpötilatietoja, mikä mahdollistaisi yöpakkasten huomioimisen. Ainoa ongelma on se, että tiedon saa vain seitsemältä päivältä kerralla, jolloin pidempien aikasarjojen muodostaminen on työläämpi prosessi.

Olen itsekin tehnyt omin silmin saman havainnon liitteyn pyöräilyn aloittamiseen keväällä. Mutuilisin myös, että syksyyn/talveen osuva ensimmäinen pakkasjakso katkaisee monien osalta pyöräilykauden, vaikka jakson jälkeen lämpötilat palaisivat jälleen plussan puolelle.

Kiitokset bloggaajalle !

Itse innostuin laskemaan samasta datasta:
1.8.2014-31.3.2017 on Helsingin mittauspisteiden* ohitse pyöräillyt 19,3 miljoonaa pyöräilijää! Ei huono!
Elokuussa 2016 pelkästään 1,1 miljoonaa, joka on 35 000 fillaristia per mittauspiste.  
(ja tuossahan on vain pieni osa Helsingin, saati sitten koko pääkaupunkiseudun / Suomen pyöräilijöistä!)

*Siis kaikki aineistossa olevat, ei vain ne 5, jotka blogistin koonnissa ovat mukana.
Elokuusta 2014 toukokuun 2015 alkuun mittauspisteitä on 7, sen jälkeen 15 pistettä

NäytäData

Kiitos kehuista ja laskuharjoituksesta! Ihan pieni korjaus kommenttiisi: tarkastelen analyysissani kuutta mittauspistettä, joista kaksi sijaitsee Munkkiniemessä.

Mikäli sinulla tai muilla lukijoilla herää kiinnostus tarkastella myös muiden kaupunkien mittauspisteitä, niin täältä löytyy Espoon mittauspisteiden pyöräilijämäärät: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/espoon-pyorailijamaarat ja täältä Vantaan: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/vantaan-pyorailijamaarat

Ihan ansiokasta analyysiä. Kannattaa toki huomioida, että pimeys ja valoisuus sekä liukkaus ovat merkittäviä tekijöitä, joita ei ole mukana noissa kuvioissa.

NäytäData

Hyviä pointteja. Toki pimeys korreloi vahvasti kuukauden sekä kellonajan ja liukkaus lämpötilan kanssa. On siis melko hankala sanoa, kuinka suuri merkitys pimeydellä ja liukkaudella on joulukuun pyöräilijämäärissä suhteessa lämpötilaan. Tai vaihtoehtoisesti: kuinka suuri osuus yöajan vähäisistä pyöräilijämääristä on selitettävissä pimeydellä ja kuinka suuri sillä, että ihmiset nukkuvat kotona 😀

Mä luulen, että tuo Ilmatieteen laitoksen sadepäivien luokittelu on liian karkea kertomaan asiasta paljoakaan. ”Runsaana” sadepäivänä saattaa olla ajallisesti tai paikallisesti paljonkin poutaa. Itse kun olen tämän syksyn kytännyt lenkkeilyilmoja sadetutkakuvista, niin olen huomannut, että Ilmatieteen laitos pistää pisaroita karttaan melko lailla varmuuden vuoksi, ja varmaan siksikin, että yksittäisten kuurojen paikkoja on mahdoton ennustaa. Käytännössä voi sitten olla niin, että vaikka Helsinkiin on ennusteessa kaksi tippaa koko päiväksi, niin omalla kohdalla ei näy kuin pilvipoutaa.

Enpä kyllä tiedä, miten tuon paremminkaan tekisi tämmöisen tilaston kannalta. Pitäis vissiin olla joku sadetutka-arkisto ja jyvittää sateet pyöräteiden päälle minuuttien tarkkuudella… 🙂

NäytäData

Tuo päivän sateisuutta kuvaava kuvio perustuu siis toteutuneisiin sademääriin mittauspisteessä, joka on tässä tapauksessa Helsingin Kumpula. Pyrin myös tekemään päivän sadekertymästä ja pyöräilijöiden määrän välisestä riippuvuudesta samanlaisen pisteparvikuvion kuin tuossa lämpötilan tapauksessa, mutta kuviosta ei tullut kovinkaan järkevä. Vuorokausitasolla sadekertymän sekä pyöräilijöiden määrän välillä ei ole siis havaittavissa lineaarista riippuvuutta.

Mutta kuten mainitsit, ongelmana sateissa on juurikin niiden paikallisuus, mikä tekee siitä vähän hankalan sääilmiön tämän analyysin kannalta.

Absolutisti

Kiitos blogista, antaa hyvää viitettä pyoräilyn määrän vaihtelusta ajan ja sään suhteen.

Huomioini osuu siihen, että viittaat usemmiten pyöräilijämäärään (esim pyöräilijöitä/vrk) kun mitattu asia on mittauspisteen ohitus.
Toisaalta mainitset selvät työmatkapyöräilijyn piikit aamuin, illoin. (2 matkaa päivässä)
Lisäksi mielessäni on että osa pyöräilijoistä ohittaa useamman laskentapisteen yhdellä matkalla.

Miten voisimme parhaiten arvioida pyöräilijöiden absoluuttista määrää ?
Hätäisesti lukien mittuspisteitten ohitusten määrästä tulee varsin vaikuttava pyöräilijöiden määrä 😉

Terv.
AA

NäytäData

Ole hyvä 😀 Tässä analyysissä ei tosiaan kannata liikaa tuijottaa tuota absoluuttista pyöräilijät/vrk lukua, sillä se perustuu vain kuuden mittauspisteen summattuun yhteismäärään. Sitä voi kuitenkin pitää hyvänä mittarina siitä, milloin on paljon ja milloin vähän liikennettä.

Tuokin on erittäin hyvä pointti, että osa pyöräilijöistä voi ohittaa useamman laskentapisteen matkallaan (esim. Kaisaniemii + Pitkäsilta). Alun perin vähän pohdinkin sitä, että olisin tarkkailut ainoastaan yhden mittauspisteen, kuten Baanan, liikennemääriä. Päädyin kuitenkin yhdistämään kaikkien yhtäjaksoisesti 1.1.2014–31.3.2017 toiminnassa olevien mittauspisteiden liikennemäärät, jotta tulokset eivät olisi niin herkkiä mahdollisille ”häiriölle”. Esimerkiksi lähistön tietyöt tai uudet asunnot (kuten Jätkäsaari) voivat yhden mittauspisteen tapauksessa näkyä pyöräliikenteen hidastumisena tai kasvuna, jotka voisivat virheellisesti mennä kausivaihtelun piikkiin.

Olisi myös mielenkiintoista nähdä normipyörien ja sähköpyörien jakauman korrelaatio kelien mukaan. Oma arvio on, että mitä kurjempaa keliä niin sitä enemmän suhteessa sähköpyöriä liikenteessä.

Vastaa