Alueellinen väestönkehitys ja ikääntyminen 1973–2016

Käsittelin eräässä taannoisessa artikkelissani väestön ikääntymistä kuntatasolla. Tarkastelun johtopäätös oli se, että maaseutumaiset kunnat ikääntyvät kaupunkimaisia kuntia nopeammin. Tämänkertaisessa lyhyessä artikkelissa palaan tähän aiheeseen hieman eri näkökulmasta. Pyrin yhteen visualisointiin tiivistämään Suomen väestö- ja ikärakenteen reilun 40 vuotisen alueellisen kehityksen.

Tarkastelen väestönkehitystä sekä ikääntyneiden osuutta seutukunnittain, jotka ovat useamman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia. Tässä tapauksessa tarkastelen vuoden 2017 aluejakoa noudattavia seutukuntia. Kunkin kunnan seutukunnan voi tarkistaa täältä. Suomenkielisiltä Wikipedia-sivuilta taas löytyy hyvä kartta seutukuntien sijainnista. Tarkastelujakso kattaa vuodet 1973–2016. Aloitusvuosi 1973 on ensimmäinen, jolta saa Tilastokeskukselta alueellisia väestö- ja ikärakennetilastoja.

Alla olevassa visualisoinnissa on esitetty seutukuntien väestön ja ikärakenteen kehitystä vuosina 1973–2016. Kukin pallo edustaa yhtä seutukuntaa ja pallon koko on suhteutettuna seutukunnan väkilukuun. Sijainti vaaka-akselilla kertoo väestönmuutoksen edellisestä vuodesta. Selkeyden vuoksi edellisen vuoden aikana väkiluvultaan kutistuneet seutukunnat on värjätty vaaleanpunaisiksi ja väkiluvultaan kasvaneet seutukunnat sinisiksi. Sijainti pysty-akselilla taas kertoo yli 64-vuotiaiden osuuden seutukunnan asukkaista.

Visualisointi alkaa vuodesta 1973, joka oli Suomen historiassa kaupungistumisen kiihkeintä aikaa. Osassa seutukunnista väkiluku kasvoi tai kutistui vuosittain yli 2 %. Vuosikymmenen loppuun mennessä ja 80-luvun aikana muuttoliikenne kuitenkin hidastui selkeästi aiemmasta. Vasta 90-lopulla alettiin nähdä taas yli 2 % väestönmuutoslukuja, minä jälkeen väestönkehityksen aluleelliset erot ovat jatkuneet melko suurina.

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana yhä harvempi seutukunta on kasvanut. Vaikka 1970-luvun alussa alueellinen väestönkehitys oli nykyistä dramaattisempaa, tuolloin väkiluvun kasvu kohdistui selvästi useampaan seutukuntaan. Kaiken kaikkiaan suurin osa seutukunnista menetti asukkaita ajanjaksolla 1973–2016. Vain 23 seutukuntaa 70:stä kasvatti asukaslukuunsa.

Vielä tarkastelujakson alussa väestönkehityksen ja ikärakenteen välillä ei ole selkää riippuvuutta.  Esimerkiksi vuonna 1973 useissa Lapin ja Kainuun tyhjenevissä seutukunnisa yli 64-vuotiaiden osuus oli peräti pienempi kuin kasvavissa Helsingin, Tampereen ja Turun seutukunnissa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 1970-luvun alussa yli 64-vuotiaiden osuus asukkaista  seutukunnittain oli 5–15 %.

Ajan myötä yhä selvempi riippuvuus väestön ikärakenteen ja väestönkehityksen välillä nousee esille: Mitä enemmän seutukunnan väestö supistuu, sitä enemmän alueella asuu yli 64-vuotiaita. Samalla ikärakenteen väliset alueelliset erot ovat kasvaneet. Yli 64-vuotiaiden osuus asukkaista seutukunnittain sijoittuu vuonna 2016 pääasiassa 15–35 % välille.

Väestönkehityksen ja ikärakenteen välinen yhteys käy entistä selvemmäksi alla olevasta taulukosta, jossa on esitetty väestön ikärakenteen ja määrän muutokset seutukunnittain koko tarkastelujaksolta. Eniten yli 64-vuotiaiden osuutta kasvattaneissa seutukunnissa on myös väkiluku pienentynyt jopa lähes puolella. Vastaavasti suhteellisesti vähiten ikääntyneiden osuus on lisääntynyt yhtä poikkeusta lukuun ottamatta (Ålands skärgård) selvästi väkilukuunsa kasvattaneissa seutukunnissa.

 

Väestön ikärakenteen sekä määrän muutokset seutukunnittain 1973–2016 

SeutukuntaYli 64-v osuuden muutos (%-yks.)Väestönmuutos (%)
Etelä-Pirkanmaan seutukunta14,3-4,9
Forssan seutukunta13,8-3,8
Haapavesi-Siikalatvan seutukunta14,6-20,8
Helsingin seutukunta6,961,1
Hämeenlinnan seutukunta12,115,7
Imatran seutukunta18,9-29,9
Itä-Lapin seutukunta27,2-46,8
Jakobstadsregionen11,410,5
Joensuun seutukunta12,37,7
Joutsan seutukunta22,0-34,8
Jyväskylän seutukunta9,146,9
Jämsän seutukunta18,3-23,5
Järviseudun seutukunta17,0-20,0
Kajaanin seutukunta14,9-3,6
Kaustisen seutukunta15,1-7,5
Kehys-Kainuun seutukunta25,3-41,7
Kemi-Tornion seutukunta15,4-8,1
Keski-Karjalan seutukunta18,9-34,3
Keuruun seutukunta19,4-27,7
Koillis-Savon seutukunta22,7-46,9
Koillismaan seutukunta18,1-16,0
Kokkolan seutukunta13,118,6
Kotka-Haminan seutukunta15,0-13,9
Kouvolan seutukunta15,3-9,1
Kuopion seutukunta10,428,0
Kuusiokuntien seutukunta15,6-18,2
Kyrönmaan seutukunta10,02,3
Lahden seutukunta14,77,5
Lappeenrannan seutukunta12,24,8
Loimaan seutukunta11,0-9,3
Lounais-Pirkanmaan seutukunta13,0-17,4
Loviisan seutukunta12,5-14,7
Luoteis-Pirkanmaan seutukunta16,6-20,6
Mariehamns stad14,324,1
Mikkelin seutukunta15,1-8,5
Nivala-Haapajärven seutukunta14,2-12,8
Oulun seutukunta7,784,9
Oulunkaaren seutukunta16,5-22,8
Pieksämäen seutukunta18,1-24,1
Pielisen Karjalan seutukunta22,7-39,1
Pohjois-Lapin seutukunta18,5-10,1
Pohjois-Satakunnan seutukunta15,3-23,2
Porin seutukunta15,1-5,5
Porvoon seutukunta8,136,1
Raahen seutukunta14,92,1
Raaseporin seutukunta12,6-2,3
Rauman seutukunta14,7-4,1
Riihimäen seutukunta9,220,2
Rovaniemen seutukunta12,726,9
Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta19,6-29,6
Salon seutukunta11,26,3
Savonlinnan seutukunta18,7-24,1
Seinäjoen seutukunta11,112,8
Sisä-Savon seutukunta17,9-31,9
Suupohjan seutukunta15,3-19,7
Sydösterbotten16,2-20,0
Tampereen seutukunta8,346,2
Torniolaakson seutukunta26,8-43,7
Tunturi-Lapin seutukunta15,6-15,5
Turun seutukunta9,734,5
Vaasan seutukunta9,318,2
Vakka-Suomen seutukunta13,8-7,2
Varkauden seutukunta18,3-18,9
Ylivieskan seutukunta11,614,7
Ylä-Pirkanmaan seutukunta19,6-31,0
Ylä-Savon seutukunta15,2-22,1
Åboland-Turunmaan seutukunta11,3-8,5
Ålands landsbygd3,256,3
Ålands skärgård8,1-18,9
Äänekosken seutukunta15,9-6,9

 

Lähde: Tilastokeskuksen väestörakennetilasto

Vastaa