Väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen

Suomen maaseutu tyhjenee ja väki muuttaa kaupunkeihin. Kaupungistumista luonnehditaan välillä tämän hetken megatrendiksi, vaikka kyseessä ei ole mikään uusi ilmiö. Suomessa kaupungistuminen alkoi kiihtyä toisen maailmansodan jälkeen ja huippulukemat maaltamuutossa koettiin 1970-luvun alussa. Muuttoliikenne hiipui välissä ja alkoi nopeutua jälleen talouden elpyessä 1990-luvun laman jälkeen.

Kaupungistuminen voi olla kansantalouden kannalta toivottava ilmiö, sillä se lisää taloudellista toimeliaisuutta sekä talouskasvua. Toisessa vaakakupissa painavat kuitenkin kaupungistumisen lieveilmiöt. Vääjäämättä maaseudun tyhjeneminen nakertaa pikkukuntien elinvoimaisuutta, minkä lisäksi maan sisäinen muuttoliikenne heijastuu asuntomarkkinoiden hintakehityksen erkaantumisena Suomessa. Kasvukeskuksissa hinnat karkaavat monien käsistä, kun muualla Suomessa voi olla suuria vaikeuksia saada asuntoa kaupaksi.

Yksi kaupungistumisen lieveilmiöstä on väestön ikärakenteen alueellinen hajautuminen. Yksinkertaisemmin tämä tarkoittaa sitä, että kaupunkeihin muuttajat ovat pääasiassa nuoria ja vastaavasti ikääntyneet jäävät maaseudulle. Kuntatasolla väestön vanheneminen lisää mm. terveydenhuoltomenoja samalla, kun verotulot laskevat työikäisten vähentyessä. Asukkaiden ikääntyminen uhkaa ajaa monen kunnan talouden ahdinkoon.

 

Väestön ikääntyminen kunnittain

Alla oleva kartta esittää kuntatasolla väestön keski-iän** muutosta vuosien 1996–2016 välillä. Tällä ajanjaksolla muuttoliikenne maalta kaupunkeihin on kiihtynyt seesteisemmän jakson jälkeen. Kartan vihertävissä kunnissa väestö vanheni tarkastelujaksolla keskivertokuntaa vähemmän ja vastaavasti punertavissa kunnissa väestö vanheni keskivertoa enemmän. Punavihersokeudesta kärsiville lukijoille osoitan tässä vaiheessa pahoitteluni värivalintani johdosta.

(Jos kartta ei lataudu kunnolla, kannattaa yrittää ladata sivu uudelleen)

 

Väestön keski-ikän muutos kunnittain 1996–2016

Vuosina 1996–2016 koko maan tasolla keski-ikä nousi neljällä vuodella. Suomessa on kolme kuntaa, jossa väestö peräti hieman nuoreni tarkastelujaksolla. Nämä ovat Oulun eteläpuolella sijaitsevat Liminka, Tyrnävä sekä Lumijoki. Syitä näiden pikkukuntien nuortumiseen voi vain arvailla. Kuitenkin useissa kunnissa väestö vanheni jopa yli kymmenellä vuodella. Näitä kuntia löytyy erityisesti Lapista sekä Kainuusta. Pahiten ikääntyminen on koetellut Kainuun Hyrynsalmea (+13,6 vuotta).

Ikääntymisen lisäksi väestön keski-ikä eroaa merkittävästi kuntien välillä. Vuonna 2016 vanhimmat suomalaiset asuivat Ahvenanmaan Sottungassa (keski-ikä 55,6 vuotta) ja nuorimmat Pohjois-Pohjanmaan Limingalla (keski-ikä 30,9 vuotta).

Pintapuolisesti näyttäisi siltä, että Lapissa ja Itäisessä Suomessa porukka ikääntyy muuta Suomea nopeammin. Yksittäisiä vihertäviä nuoruuden keitaita löytyy silti myös näiltä seuduilta. Nämä ovat sellaisia kaupunkeja kuten Kuopio, Rovaniemi ja Lappeenranta. Alueellinen tarkastelu vahvistaa jo alussa todetun: nuoret muuttavat kaupunkeihin ja vanhukset jäävät maaseudulle.

 

Väestön ikääntyminen ja kunnan kaupunkimaisuus

Alueellisen tarkastelun perusteella kunnan kaupunkimaisuus näyttäisi selkeästi selittävän asukkaiden ikääntymistä. Kaupunkimaisuutta voidaan luokitella niin sanotulla tilastollisella kuntaryhmityksellä (ks. Tilastokeskuksen määritelmä). Tässä ryhmityksessä kunnat luokitellaan kolmeen luokkaan: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat ja maaseutumaiset kunnat. Jokaisen Suomen kunnan luokituksen voi tarkistaa täältä.

Alla olevassa kuviossa on esitetty väestön keski-ikä vuosina 1996–2016 tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan. Kuntaryhmitys koskee luokitusta vuonna 2016. Kaupunkimaiset kunnat olen jakanut isoihin kaupunkeihin (= pk-seutu ja yli 100 000 asukkaan kaupungit) sekä muihin kaupunkimaisiin kuntiin. Muut kaupunkimaiset kunnat koostuvat siis keskikokoisista kaupungeista (mm. Hämeenlinna, Joensuu ja Vaasa) sekä pikkukaupungeista (mm. Hanko, Iisalmi ja Riihimäki).

 

Väestön keski-ikä vuoden 2016 tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan

Lähde: Tilastokeskuksen väestörakennetilasto ja omat laskelmat

 

Vuonna 1996 kaikkien suomalaisten keski-ikä oli 38 vuotta ja vuonna 2016 keski-ikä oli 42 vuotta. Kuten kuviosta näkyy, koko tarkastelujakson keski-ikä on ollut matalin isoissa kaupungeissa ja korkein maaseutumaisissa kunnissa. Vielä runsaat parikymmentä vuotta sitten ikäero maaseutumaisten kuntien sekä isojen kaupunkien välillä oli 2,8 vuotta. Vuoteen 2016 mennessä ikäerot eri kuntatyyppien välillä ovat kasvaneet selvästi. Tämän huomaa erityisesti tarkastellessa ääripäitä: maaseutumaisten kuntien ja isojen kaupunkien välinen ikäero on 6,4 vuotta. Toisin sanoen maaseudun ja suurten kaupunkien välinen ikäero on yli kaksinkertaistunut vain 20 vuodessa.

Mikäli ikärakenteen kehitys jatkuu samankaltaisena kuin vuodet 1996–2016, maaseutumaisissa kunnissa keski-ikä saavuttaa 50 ikävuoden vuonna 2029. Samanaikaisesti isoissa kaupungeissa väestö olisi keski-iältään 41,2 vuotta eli ikäeroa olisi lähes yhdeksän vuotta.

 

Yhteenveto

Väestön ikääntyminen painottuu maaseudulle, mikä näyttäisi olevan suoraa seurausta kaupungistumisesta. Oikeastaan koko tämänkertaisen artikkelin sanoma kulminoituu yllä esitetyssä viivadiagrammissa. Ikääntyminen on haaste maaseudun elinvoimaisuudelle, sillä samanaikaisesti myös työpaikat keskittyvät kaupunkeihin. Jos jotain positiivista ja lohduttavaa pitäisi keksiä maaseudun kannalta, niin ainakin ikääntyminen vääjäämättä pysähtyy jossain vaiheessa, mistä pitää viimeistään huolen kuolleisuus.

 

** Keski-iän olen laskenut kunkin kunnan väestön ikärakenteen perusteella. Tähän liittyy yksi pikkuriikkinen huomio. Tilastokeskus niputtaa kaikki vähintään satavuotiaat samaan ryhmään, jolloin laskelmissa joudun olettamaan, että kunnan asukas voi olla maksimissaan satavuotias. Tämän takia laskemani keski-iät ovat hyvin, hyvin marginaalisesti todellisuutta pienemmät. Tätä marginaalisuutta kuvastaa kenties parhaiten se, että vuonna 2016 satavuotiaita suomalaisia oli 815 henkilöä eli 0,015 % koko väestöstä.

 

Artikkelin lähde: Tilastokeskuksen väestörakennetilasto

Vastaa