Vaihtoehtoinen onnellisuuden mittari

YK julkaisee vuosittain onnellisuusraportin (World Happiness Report), jossa mitataan onnellisuutta eri maissa. Vastaajat ympäri maailman arvioivat tyytyväisyytensä elämään asteikolla 0-10, minkä perusteella maiden välistä onnellisuutta voidaan vertailla keskenään. Vuoden 2017 raportin mukaan onnellisimmat viisi maata maailmassa ovat Norja, Tanska, Islanti, Sveitsi ja Suomi.

 

Onnellisuuden mittarit

Onnellisuutta voidaan selittää hyvin tietyillä tekijöillä. Tällaisia hyviä onnellisuuden mittareita ovat mm. bruttokansantuote henkeä kohden, terveys, sosiaaliset suhteet, vapaus, luottamus hallintoa kohti sekä anteliaisuus.

Osa edellä mainituista mittareista on luonteeltaan melko subjektiivisia ja vaikeasti mitattavia. Parhaiten onnellisuutta ennustaa bruttokansantuote per henkilö, jota voi pitää hyvin objektiivisena mittarina. Mutta bkt:n mittaaminen ei ole missään nimessä helppoa. Bruttokansantuote mittaa kaikkia vuoden aikana maassa tuotettujen hyödykkeiden ja palveluiden markkinahintaa. Näiden laskeminen on kolossaalinen urakka ja laskelmia joudutaan jatkuvasti päivittämään. Esimerkiksi Suomen vuosien 2015 ja 2016 bruttokansantuotelukuihin tehdään edelleen vuoden 2017 puolivälissä suuriakin korjauksia (yle).

 

Vaihtoehtoinen mittari

Entä jos olisi jokin yksinkertainen ja objektiivinen mittari, jolla voitaisiin kohtuullisen tarkasti ennustaa maan onnellisuutta? Yksi tällainen kenties hieman yllättävä mittari on olemassa: sokerin kulutus henkeä kohti. 

Sokerin kulutuksen ja onnellisuuden välillä on tilastollisesti merkitsevä ja selkeä korrelaatio. Mitä enemmän maassa syödään sokeria, sitä onnellisemmasta maasta on keskimäärin kyseessä. Sokerin kulutus ennustaa itse asiassa onnellisuutta paremmin kuin yksistään vapaus tai luottamus hallintoa kohti. Kulutus ei toki koostu pelkästään puhtaasta sokerista, vaan sokeria saadaan tunnetusti useasta eri lähteestä.

Alla olevassa pisteparvikuviossa jokainen pallo edustaa yhtä maata (yhteensä 139 kpl). Maan sijainti vaaka-akselilla kertoo kuinka paljon maassa kulutettiin keskimäärin sokeria per henkilö vuonna 2013. Sijainti pystyakselilla taas kertoo, kuinka onnellisia asteikolla 0–10 maan asukkaat keskimäärin ovat vuoden 2017 onnellisuusraportin mukaan.

 

Onnellisuus ja sokerin kulutus maittain

 

Kuvion keltainen regressiosuora kertoo sokerin kulutuksen ennustaman onnellisuuden. Kuten näkyy, suurin osa maista sijoittuu melko lähelle tätä suoraa. Mallin ennustavuus on siis kohtuullisen hyvä. Eniten sokeria maailmassa syödään USA:ssa, joka sijoittuu hyvin lähelle keltaista suoraa. Suomessa syödään suhteellisen vähän sokeria, mikäli vertailuryhmänä käytetään muuta Eurooppaa. Tästä puutteesta huolimatta Suomi sijoittuu onnellisuustilastoissa varsin mainiosti. Muissa maailman onnellisimmissa maissa (Norja, Tanska, Islanti ja Sveitsi) syödäänkin selkeästi enemmän sokeria kuin Suomessa.

 

Yhteenveto

Tässä vaiheessa on hyvä selventää, etten vakavissani väitä sokerin syömisen lisäävän ihmisen hyvinvointia. Eräät on jopa sitä mieltä, että sokeri on myrkkyllistä. Onni ei siis välttämättä löydy irtokarkkihyllyltä, vaikka kieltämättä makean mussuttaminen tuo hetkellistä mielihyvää. Sokerin kulutus ennustaa hyvin onnellisuutta, mutta niiden välistä yhteyttä voikin pitää lähinnä hyvänä esimerkkinä tilanteesta, jossa korrelaatio ei implikoi kausaliteettia. Toisin sanoen onnellisissa maissa asuvat ihmiset sattuvat syömään enemmän sokeria, mutta sokeri ei tee heistä onnellisia. Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö sokerin kulutusta voisi käyttää onnellisen maan yhtenä indikaattorina.

 

Artikkelin lähteet: World Happiness Report 2017, FAOSTAT (Food and Agriculture Organization of the United Nations)

Vastaa