Eri asumismuotojen kannattavuuden arviointi

Käsittelin taannoisessa artikkelissani omistus- ja vuokra-asumisen taloudellista kannattavuutta pääkaupunkiseudulla. Tämänkertaisessa kirjoituksessani palaan kyseiseen teemaan pohtien hieman enemmän asumismuotojen kannattavuuden vertailua. Laajennan aiempaa analyysiani ja tarkastelen lisäksi kannattavuutta myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen osalta.

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 10 comments

Avoimien työpaikkojen täyttymisen kestosta

Vuodenvaihteessa voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli on herättänyt hyvin paljon keskustelua koskien työttömyyttä ja työmarkkinoita. Talous- ja työttömyyslukujen käännyttyä kohti positiivista kehitystä vuosina 2016–2017 myös työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista puhutaan omien havaintojeni mukaan yhä enemmän. Tällä ongelmalla viitataan siis siihen, että avoimiin työpaikkoihin on vaikeaa löytää sopivia työnhakijoita ja samanaikaisesti työttömien työnhakijoilla on vaikeuksia löytää työpaikkaa.

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 0 comments

Pyöräilijämäärät Helsingissä

Kuljen kesät talvet työmatkani Espoosta Helsinkiin pyöräillen. Näin syksyn käännyttyä talveksi huomaa jo selvästi kanssapyöräilijöiden määrän vähentyneen, vaikka kuljenkin melko keskeistä työmatkareittiä. Talviaamuina on mahdollista tunnistaa ulkonäöltä monet vastaantulevista pyöräilijöistä, joista useat ovat tuttuja naamoja jo muutaman talven takaa. Kevään tullessa nämä tutut naamat taas hukkuvat kasvavien pyöräilijämassojen sekaan.

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 11 comments

Alueellinen väestönkehitys ja ikääntyminen 1973–2016

Käsittelin eräässä taannoisessa artikkelissani väestön ikääntymistä kuntatasolla. Tarkastelun johtopäätös oli se, että maaseutumaiset kunnat ikääntyvät kaupunkimaisia kuntia nopeammin. Tämänkertaisessa lyhyessä artikkelissa palaan tähän aiheeseen hieman eri näkökulmasta. Pyrin yhteen visualisointiin tiivistämään Suomen väestö- ja ikärakenteen reilun 40 vuotisen alueellisen kehityksen.

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 0 comments

Optimaalinen asumisväljyys

Ostin hiljattain digitaalipianon soitettuani useita vuosia kitaraa. Tilanpuutteen takia joudun säilyttämään uutta soitintani sängyn alla mm. sähkökitarani sekä talvisäilytyksessä olevien parveketuolien pehmusteiden vieressä. Parisängyn alle mahtuu yllättävän paljon enemmän tai vähemmän hyödyllistä materiaa, mutta kieltämättä olisi kätevämpää pitää uusi piano aina esillä ja soittovalmiina. Tällaisina hetkinä sitä toisin sanoen kaipailee lisäneliöitä, vaikka nykyisen kaksiomme pitäisi toisaalta riittää minulle ja vaimolleni mainiosti. 

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 2 comments

Kunnan suosituimman puolueen ennustaminen

Suomen kunnat poikkeavat toisistaan useilta ominaisuuksiltaan. Myös tässä blogissa olen erilaisten tarkastelujen yhteydessä kiinnittänyt erityishuomiota alueellisiin poikkeamiin ja niiden vertailuun. Kuntien väliset erot voivat esimerkiksi liittyä väestön ikärakenteeseen, asukkaiden koulutusrakenteeseen tai kunnan talouteen ja elinkeinoelämään. Tässä artikkelissa tarkastelen sitä, mitkä kuntien ominaisuudet mahdollisesti vaikuttavat eri poliittisten puolueiden suosioon kuntatasolla.

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 2 comments

Asuntojen suhteellinen hinta Suomessa

Asuntojen hinnat ovat median suosikkiaihe vuodesta toiseen. Tyypillisemmin jutut aiheesta koskevat hintojen muutosta ja toisinaan myös euromääräisiä neliöhintoja. Harvemmin käsitellään sitä, mitä tyypillinen asunto maksaa eri puolella Suomea. Keskivertoasunnon hinta onkin tämänkertaisen tarkastelun kohteena. En keskity liiemmin euromääräisiin hintoihin, sillä kiinnostavampaa on suhteuttaa omistusasumisen hinta tuloihin. Mikä siis on asuntojen suhteellinen hinta Suomessa?

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 4 comments

Väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen

Suomen maaseutu tyhjenee ja väki muuttaa kaupunkeihin. Kaupungistumista luonnehditaan välillä tämän hetken megatrendiksi, vaikka kyseessä ei ole mikään uusi ilmiö. Suomessa kaupungistuminen alkoi kiihtyä toisen maailmansodan jälkeen ja huippulukemat maaltamuutossa koettiin 1970-luvun alussa. Muuttoliikenne hiipui välissä ja alkoi nopeutua jälleen talouden elpyessä 1990-luvun laman jälkeen.

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 0 comments

Autoilu Suomessa osa 2 – autojen yleisyys

Tämä artikkeli on autoilua koskevan kaksiosaisen artikkelisarjan jälkimmäinen osa. Toissa viikolla julkaistu ensimmäinen osa käsittelee vuosittaisia ajokilometrejä Suomessa. Tällä kertaa aiheena on autojen yleisyys eli se, kuinka paljon kotitaloudet Suomesssa omistavat henkilöautoja. 

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 0 comments

Autoilu Suomessa osa 1 – ajokilometrit vuodessa

Mikäli googlaus-taitoihini on uskominen, kunnollista tilastoa tai tutkimusta koskien henkilöautojen keskimääräisiä ajokilometrejä Suomessa ei ole helposti saatavilla. Eräässä lehtijutussa viitataan Autoliiton lukuun, jonka mukaan suomalaiset ajavat keskimäärin 16 000 kilometriä vuodessa. Toisessa jutussa taas Motivan asiantuntija väittää keskimäääräisten ajokilometrien olevan 18 000 vuodessa. Tässä kaksiosaisen artikkelisarjan ensimmäisessä osassa lähdenkin selvittämään, kuinka paljon Suomessa oikein ajetaan ja miten nämä ajokilometrit jakautuvat.

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 0 comments