Valtion ansiotuloveron maksajista

Suomessa on viisi tahoa, joiden palveluita rahoitetaan Verohallinnon keräämillä ja tilittämillä veroilla: valtio, kunnat, Kela sekä ev.lut. ja ortodoksinen kirkko. Edellä mainituista instituutioista suurimmat menot ovat valtiolla. Valtion lukuisiin ylläpitämiin palveluihin kuuluvat mm. sosiaaliturva, koulutus ja tutkimus, liikenneverkon ylläpito ja kehitys sekä maanpuolustus. Yksi tärkeä tulonlähde näiden palveluiden rahoittamiselle on valtion ansiotulovero.

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 10 comments

Kirkon jäsenmääristä

Harvalle tulee uutena tietona se, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä laskee. Kirkko ei toki ole ainoa instituutio Suomessa, jolla on ongelmia jäsenpidon ja uusien jäsenten houkuttelun kanssa.  Poliittiset puolueet, ay-liike sekä yhdistys – ja järjestötoiminta ylipäänsä ei enää vetoa menneiden vuosikymmenten tavoin suomalaisiin. Tässä artikkelissa keskityn ev.lut. kirkon jäsenmäärän tarkasteluun. Analysoin niin jäsenmäärän kehitystä kuin jäsenyyden nykyistä rakennetta.

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 2 comments

Suomen koulutetuin ikäryhmä

Hiljattain julkaistun Aleksi Kaleniuksen tekemän Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportin mukaan koulutustason nousu Suomessa on pysähtymässä lähitulevaisuudessa. Kalenius ja Hannu Karhunen kirjoittivat samasta ilmiöstä myös muutamaa kuukautta aiemmin Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -julkaisussa. Koulutustason nousun pysähtymisen ennustetaan osuvan 2020-luvun alkuun. Syynä tähän on se, että nykyään nuoret aikuiset eivät kouluttaudu yhtä pitkälle kuin heitä vanhemmat ikäryhmät. Kaikista koulutetuimmaksi ikäryhmäksi jää näillä näkymin 1970-luvun loppupuoliskolla syntyneet. 

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 0 comments

Eri asumismuotojen kannattavuuden arviointi

Käsittelin taannoisessa artikkelissani omistus- ja vuokra-asumisen taloudellista kannattavuutta pääkaupunkiseudulla. Tämänkertaisessa kirjoituksessani palaan kyseiseen teemaan pohtien hieman enemmän asumismuotojen kannattavuuden vertailua. Laajennan aiempaa analyysiani ja tarkastelen lisäksi kannattavuutta myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen osalta.

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 10 comments

Avoimien työpaikkojen täyttymisen kestosta

Vuodenvaihteessa voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli on herättänyt hyvin paljon keskustelua koskien työttömyyttä ja työmarkkinoita. Talous- ja työttömyyslukujen käännyttyä kohti positiivista kehitystä vuosina 2016–2017 myös työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista puhutaan omien havaintojeni mukaan yhä enemmän. Tällä ongelmalla viitataan siis siihen, että avoimiin työpaikkoihin on vaikeaa löytää sopivia työnhakijoita ja samanaikaisesti työttömien työnhakijoilla on vaikeuksia löytää työpaikkaa.

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 0 comments

Pyöräilijämäärät Helsingissä

Kuljen kesät talvet työmatkani Espoosta Helsinkiin pyöräillen. Näin syksyn käännyttyä talveksi huomaa jo selvästi kanssapyöräilijöiden määrän vähentyneen, vaikka kuljenkin melko keskeistä työmatkareittiä. Talviaamuina on mahdollista tunnistaa ulkonäöltä monet vastaantulevista pyöräilijöistä, joista useat ovat tuttuja naamoja jo muutaman talven takaa. Kevään tullessa nämä tutut naamat taas hukkuvat kasvavien pyöräilijämassojen sekaan.

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 11 comments

Alueellinen väestönkehitys ja ikääntyminen 1973–2016

Käsittelin eräässä taannoisessa artikkelissani väestön ikääntymistä kuntatasolla. Tarkastelun johtopäätös oli se, että maaseutumaiset kunnat ikääntyvät kaupunkimaisia kuntia nopeammin. Tämänkertaisessa lyhyessä artikkelissa palaan tähän aiheeseen hieman eri näkökulmasta. Pyrin yhteen visualisointiin tiivistämään Suomen väestö- ja ikärakenteen reilun 40 vuotisen alueellisen kehityksen.

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 0 comments

Optimaalinen asumisväljyys

Ostin hiljattain digitaalipianon soitettuani useita vuosia kitaraa. Tilanpuutteen takia joudun säilyttämään uutta soitintani sängyn alla mm. sähkökitarani sekä talvisäilytyksessä olevien parveketuolien pehmusteiden vieressä. Parisängyn alle mahtuu yllättävän paljon enemmän tai vähemmän hyödyllistä materiaa, mutta kieltämättä olisi kätevämpää pitää uusi piano aina esillä ja soittovalmiina. Tällaisina hetkinä sitä toisin sanoen kaipailee lisäneliöitä, vaikka nykyisen kaksiomme pitäisi toisaalta riittää minulle ja vaimolleni mainiosti. 

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 2 comments

Kunnan suosituimman puolueen ennustaminen

Suomen kunnat poikkeavat toisistaan useilta ominaisuuksiltaan. Myös tässä blogissa olen erilaisten tarkastelujen yhteydessä kiinnittänyt erityishuomiota alueellisiin poikkeamiin ja niiden vertailuun. Kuntien väliset erot voivat esimerkiksi liittyä väestön ikärakenteeseen, asukkaiden koulutusrakenteeseen tai kunnan talouteen ja elinkeinoelämään. Tässä artikkelissa tarkastelen sitä, mitkä kuntien ominaisuudet mahdollisesti vaikuttavat eri poliittisten puolueiden suosioon kuntatasolla.

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 2 comments

Asuntojen suhteellinen hinta Suomessa

Asuntojen hinnat ovat median suosikkiaihe vuodesta toiseen. Tyypillisemmin jutut aiheesta koskevat hintojen muutosta ja toisinaan myös euromääräisiä neliöhintoja. Harvemmin käsitellään sitä, mitä tyypillinen asunto maksaa eri puolella Suomea. Keskivertoasunnon hinta onkin tämänkertaisen tarkastelun kohteena. En keskity liiemmin euromääräisiin hintoihin, sillä kiinnostavampaa on suhteuttaa omistusasumisen hinta tuloihin. Mikä siis on asuntojen suhteellinen hinta Suomessa?

Jatka lukemista

Posted by NäytäData, 4 comments